tag:blogger.com,1999:blog-52905392740708762512024-02-07T05:40:10.075+02:00 Karreinen.org - ratkaisukeskeinen valmennus, fasilitointi, työpajat ja vapaaehtoistoiminnan kurssitLari Karreinenhttp://www.blogger.com/profile/11411367822197866762noreply@blogger.comBlogger83125tag:blogger.com,1999:blog-5290539274070876251.post-13325238446162078822017-10-11T15:04:00.002+03:002017-10-12T15:22:25.784+03:00Järjestöjohtajan lukulista TOP 7 - lue ainakin nämä!<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjnyt5UbWp1j5xaPin36DfR9UVTaE9ZzHw9bzwronMFVqMXzS6xzxjuGv5i88V7CLaaCmjzv-f7OI04xf0uepEyLT1aSyD7eTRv-mVXNu8chc_jYjJeA2oJlD_Ts2VpzDIoZcsltqR8T2I/s1600/Valinta_999%25281160%2529.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="600" data-original-width="1200" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjnyt5UbWp1j5xaPin36DfR9UVTaE9ZzHw9bzwronMFVqMXzS6xzxjuGv5i88V7CLaaCmjzv-f7OI04xf0uepEyLT1aSyD7eTRv-mVXNu8chc_jYjJeA2oJlD_Ts2VpzDIoZcsltqR8T2I/s640/Valinta_999%25281160%2529.png" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
Lupasin koostaa kirjalistan järjestöjohtamisen kirjoista vetämäni järjestöjohtamisen erikoisammattitutkintopäivän osallistujille Omniassa. Täältä löydät vapaaehtoisjohtajien <a href="http://www.karreinen.org/2012/11/vapaaehtoisjohtajien-kirjavinkit.html">kirjavinkit </a>ja täältä perusteokset <a href="http://www.karreinen.org/2012/08/kirjavinkkeja-vapaaehtoistoimijoille.html" target="_blank">vapaaehtoistoiminnasta. </a><br />
<br />
Nämä teokset ovat hyllyssäni tai muuten tulleet vastaan. Mitä lisäisit tähän? <br />
<br />
<br />
<h3>
Suomenkieliset aakkosjärjestyksessä</h3>
<div>
<br /></div>
<b>1. <a href="http://www.pirjosomerkivi.fi/julkaisut/">Johtajana järjestössä</a></b><br />
<b>Pirjo Somerkivi</b><br />
Erityisesti sote-järjestöjen johtajille hyvä kirja.<br />
<br />
<b>2. <a href="https://www.gaudeamus.fi/johtajana-kaaoksen-reunalla/" target="_blank">Johtajana kaaoksen reunalla – Kuinka selviytyä pirullisista ongelmista?</a></b><br />
<b>Pirkko Vartiainen, Seija Ollila, Harri Raisio, Juha Lindell</b><br />
Erinomainen avaus kompleksisuuden johtamisesta, jossa on paljon järjestöesimerkkejä. Tämän luettuasi ymmärrät miksi johtaminen on niin vaikeaa ja miten sitä voi helpottaa osallistamisella.<br />
<br />
<b>3. Järjestön kehittäminen </b><br />
<b>Harju, Aaro </b><br />
<br />
<b>4. <a href="https://kansalaisfoorumi.fi/julkaisu/onnistu-muutoksessa-jarjestojohtajan-ja-kehittajan-kasikirja/" target="_blank">Onnistu muutoksessa. Järjestöjohtajan ja -kehittäjän käsikirja</a></b><br />
<b>Aaro Harju ja Eila Ruuskanen-Himma</b><br />
<br />
<b>5. <a href="http://www.karreinen.org/2012/11/vapaaehtoisjohtajien-kirjavinkit.html" target="_blank">Urheilun seitsemän totuutta, johtamisen reseptit</a></b><br />
<b>Pekka Palmunen, Tapani Frantsi</b><br />
Urheiluseurajohtamisen
erikoispiirre on kilpailun ja menestyksen jatkuvaan mittaamiseen
liittyvä dynamiikka. <br />
<b><br /></b>
<b>6. <a href="https://kansalaisfoorumi.fi/julkaisu/vapaaehtoistyon-johtaminen/" target="_blank">Vapaaehtoistyön johtaminen</a></b><br />
<b>Salla Kuuluvainen</b><br />
Tämä kuuluisi vapaaehtoisjohtamisen perusteoksiin, mutta itseorganisoitumisen käsittelyn vuoksi hyvä myös järjestöjohtajille.<br />
<b><br /></b>
<b>7. Yhdistyksen hallituksen pelisäännöt. Yhteistyösopimuksella tuloksiin. </b><br />
<b>Paasolainen, Seppo </b><br />
<br />
<br />
<br />
<h3>
Englanninkieliset </h3>
Näitä onkin sitten paljon enemmän. Omaan hyllyyni ovat päätyneet nämä teokset. Näiden nimet kertoo jo paljon sisällöistä.<br />
<br />
<b>1. 7 Measures of Success: What Remarkable Associations Do That Others Don't ASAE and The Center for Association Leadership</b><br />
Hallitustyöskentelystä, toiminnanjohtajan ja hallituksen roolista ja monista muista erottavista asioista. <br />
<b><br /></b>
<b>2. The Truth About What Nonprofit Boards Want: The Nine Little Things That Matter Most Hardcover June J. Bradham</b><br />
Hallituksen kanssa työskentelyyn saa tästä paljon vinkkejä.<br />
<b><br /></b>
<b>3. Race for Relevance: 5 Radical Changes for Associations</b><br />
<b>Harrison Coerver ja Mary Byers</b><br />
Datan käyttö järjestön palvelujen kehittämiseen ja monta muuta mielenkiintoista näkökulmaa.<br />
<br />
<b>4. The Nonprofit Strategy Revolution: Real-Time Strategic Planning in a Rapid-Response World</b><br />
<b>David la Piana</b><br />
Strategia jatkuvampana kehittämisen prosessina ja perinpohjaiset mallit, joilla se käytännössä rakennetaan.<br />
<b><br /></b>
<b>5. The Barefoot Guide to Working with Organisations and Social Change</b><br />
<b>Barefoot collective</b><br />
Systeemiajattelua ja muutoksen fasilitointia. mistä löydät oman organisaatiosi vivut, joilla homma lähtee liikkeelle?<br />
<br />
Varsinkin Yhdysvalloissa tästä aiheesta on paljon kirjallisuutta. Mitä muita suosittelisit?<br />
<br />Lari Karreinenhttp://www.blogger.com/profile/11411367822197866762noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5290539274070876251.post-40662189665285143312017-09-06T07:00:00.000+03:002017-09-06T07:00:20.939+03:00Mullista kokous: tee aivoriihi Legoilla<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEivW9iFMd7ZfpT0zC-XeOswEQaeBQ8gQUVNvpe1DDPPcEijjSz-At3p3ynRf_-drpK2QZyM9XG72_sttK06_nl8afL_vNWsbgAJdv4abzl5qyuUfpEHq3UprDlMKwamj2yjL5Lz0FQLz-Y/s1600/Valinta_999%25281034%2529.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><span id="goog_195952286"></span><img border="0" data-original-height="658" data-original-width="1176" height="223" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEivW9iFMd7ZfpT0zC-XeOswEQaeBQ8gQUVNvpe1DDPPcEijjSz-At3p3ynRf_-drpK2QZyM9XG72_sttK06_nl8afL_vNWsbgAJdv4abzl5qyuUfpEHq3UprDlMKwamj2yjL5Lz0FQLz-Y/s400/Valinta_999%25281034%2529.png" width="400" /><span id="goog_195952287"></span></a></div>
<br />
<br />
"Rakentakaa omat tavoitteenne tälle projektille laatikosta löytyvillä välineillä", ohjeistin. Tunnelma sähköistyi hämmästyksen ja innostuksen huudahduksista. <br />
On vaikeaa pitää hyvää energiatasoa koko päivän työpajan loppupuolella, etenkin pimeänä marraskuisena iltapäivänä. "Ooh, Legoja!" Hetkessä ilmassa väreili vahva innostus ja energiat olivat katossa. Harvoin olen saanut osallistujia niin nopeasti energisoitua ja keskittymään työhönsä.<br />
<br />
Legojen avulla pääsee ideoinnissa syvemmälle nopeammin kuin
järjestämällä perinteinen aivoriihi tai ideointi. Käsillä tekeminen
auttaa ajattelua ja hauskuus luovuutta.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEixJ6LjrbEuBsz9HypJOGsaPu8B_9lUYR4IdqOS96NEvLXNtRJZex1bKlIiymMNLYZ__X-FKakDMEzOehvOPXgvp6bvlvcQvht2N1FuyrYnnz0BbBgos_8Tc90U5vjMUfUncSXrMRIay4U/s1600/Valinta_999%25281043%2529.png" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="920" data-original-width="919" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEixJ6LjrbEuBsz9HypJOGsaPu8B_9lUYR4IdqOS96NEvLXNtRJZex1bKlIiymMNLYZ__X-FKakDMEzOehvOPXgvp6bvlvcQvht2N1FuyrYnnz0BbBgos_8Tc90U5vjMUfUncSXrMRIay4U/s320/Valinta_999%25281043%2529.png" width="319" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tässä on yhdessä rakennettu tavoitetila strategialle. Tästä on helppo syventää keskustelua kysymyksin. Mitä toisiaan vastakkain olevat hahmot tekevät? Mitä on tapahtumassa vasemman laidan yksinäiselle Lego-ukkelille? Mihin arjen tilanteisiin tämä viittaa?<br />
<br /></td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Legot mahdollistavat myös
ulkoistamisen ja metaforien käsittelyn, jolloin on helpompi puhua
vaikeista asioista. Kun osallistujat rakentavat mallin omista ajatuksistaan, on keskustelu sujuvampaa ja hierarkiat, valta-asetelmat sekä vanhat jännitteet unohtuvat helpommin. Keskustelu keskittyy ideoihin, jotka ovat kirjaimellisesti, käsissämme.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgd3yHpEcqYzSBG8jjYqoX1irJB2mIoe_s_KRjp5GUJkf74hDEiURJCGdjlUvFHiKyepU2nURMnTclIq3antrdXoNNbic3e22TCwSmC4mcx-Gar3rdQkaJbs_QPkSNIjhpVJlg93gIHkaY/s1600/Valinta_999%25281044%2529.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="866" data-original-width="1215" height="285" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgd3yHpEcqYzSBG8jjYqoX1irJB2mIoe_s_KRjp5GUJkf74hDEiURJCGdjlUvFHiKyepU2nURMnTclIq3antrdXoNNbic3e22TCwSmC4mcx-Gar3rdQkaJbs_QPkSNIjhpVJlg93gIHkaY/s400/Valinta_999%25281044%2529.png" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Yhteisen mallin rakentaminen on todella konkreettista yhteistyötä, jossa jokainen on mukana. Ajatukset tulevat yhteisiksi ja niihin sitoudutaan. Erilaiset, oudot palikat, ohjaavat ajattelemaan toisin kuin yleensä. Mitä avaruusaluksen muoto kertoo strategian tavoitteistamme? </td></tr>
</tbody></table>
<h3>
</h3>
<h3>
</h3>
<h3>
Lego-fasilitoinnin neljä vaihetta</h3>
Näin voit helposti kokeilla Lego Serious Play -fasilitointia vaikka kokouksessa. Varaa kasa Legoja mukaan. On olemassa tähän tarkoitukseen varten koottuja paketteja, mutta mitkä tahansa palikat käyvät. Erilaiset palikat ruokkivat mielikuvitusta, joten kokeile rohkeasti.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgb2Uv-xo8Wmx336hWUR-j-_dsr-6Cbee57YWSSkUDs440M5oEyZw36AzG5HoKQPi7HFlz1w8u00IKAvN2xq1AQ6lNxooeXM7PP2CeCt4HadbuIHpFF99Rn_b_xkMo7tQU0jKJe4G78f_s/s1600/eiollutnoloa.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="750" data-original-width="1000" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgb2Uv-xo8Wmx336hWUR-j-_dsr-6Cbee57YWSSkUDs440M5oEyZw36AzG5HoKQPi7HFlz1w8u00IKAvN2xq1AQ6lNxooeXM7PP2CeCt4HadbuIHpFF99Rn_b_xkMo7tQU0jKJe4G78f_s/s320/eiollutnoloa.png" width="320" /></a></div>
<b><br /></b>
<b>1) Fasilitaattori antaa rakentamishaasteen:</b><br />
<blockquote class="tr_bq">
<i>"Ensiksi rakentakaa oma mallinne, joka vastaa kysymykseen: miltä näyttäisivät kun tämä projekti on onnistunut? Ei tarvitse suunnitella ja rakentaa jotain tiettyä mallia. Ota muutamia palikoita ja anna käsien ajatella puolestasi. Tähän on aikaa kolme minuuttia."</i></blockquote>
<b>2) Jokainen rakentaa oman mallin, joka vastaa haasteeseen omien ajatustensa pohjalta. </b>Mallit esitellään ja jaetaan. <br />
<br />
<blockquote class="tr_bq">
"<i>Valitkaa ryhmästänne yksi, joka huolehtii ajankäytöstä.
Aikaa on 10 minuuttia. Ja valitkaa toinen, joka kirjaa havainnot
tussilla isoin kirjaimin paperille. Sitten jokainen esittelee oman
mallinsa muille ja kertoo, miten se kuvastaa projektin onnistumisen
elementtejä."</i></blockquote>
<b><br /></b>
<b>3) Reflektointia ja ajattelua syvennetään esittelyvaiheessa kysymyksillä.</b> Muiden tehtävänä on kysyä tarkennuksia. Kirjaaja kirjaa vastaukset liimalapuille tai paperille tussilla isoin kirjaimin, jotta muidenkin on helppo nähdä ne.<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj80CXHrdw-2Lly9lXJfHoXigCQLAZ374r7ApgfHpFUPwX7T6-h07EtAq6LD340OvcmXtvX9bNS4LY8YHpqDVlTIQiYBVxYIZonjmo_e6ogXfrbPjfZuQJ2jb4cWvB2VBlkVfZG9-ZYCtY/s1600/Valinta_999%25281052%2529.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="443" data-original-width="768" height="184" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj80CXHrdw-2Lly9lXJfHoXigCQLAZ374r7ApgfHpFUPwX7T6-h07EtAq6LD340OvcmXtvX9bNS4LY8YHpqDVlTIQiYBVxYIZonjmo_e6ogXfrbPjfZuQJ2jb4cWvB2VBlkVfZG9-ZYCtY/s320/Valinta_999%25281052%2529.png" width="320" /></a></div>
<br />
<blockquote class="tr_bq">
<i>"Ketkä ovat tässä onnistumisessa mukana? Miten se näkyy heidän arjessaan? Mitä mitattavia tuloksia mallista näkyy? Mitä tuo punainen palikka tuossa merkitsee? Mikä merkitys on noilla neljällä ulokkeella?"</i></blockquote>
<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgOKu7Iaa9kQUwmAtbJ9F552ySlQ6Y7pQT5ejp0xg8KZJb6s6QsKLrOJ3jxL7VgoFf9NZShCwTOC1LPWRSnXRfj4_78SpFapalhPK5aBErdqLFQe7n6VvxGVdSODD3Nk4zErNnkdyLPSEI/s1600/valokuvaalegot.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="909" data-original-width="1222" height="237" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgOKu7Iaa9kQUwmAtbJ9F552ySlQ6Y7pQT5ejp0xg8KZJb6s6QsKLrOJ3jxL7VgoFf9NZShCwTOC1LPWRSnXRfj4_78SpFapalhPK5aBErdqLFQe7n6VvxGVdSODD3Nk4zErNnkdyLPSEI/s320/valokuvaalegot.png" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Valokuvaus tai videot on hyvä keino dokumentoida tuotokset ja siirtää keskustelujen tuloksia eteenpäin.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<b>4) Tästä voidaan jatkaa yhteisen mallin rakentamiseen, jossa luodaan yhteiset tavoitteet tai toimenpiteet.</b> Yhteisen mallin rakentamiseen, esittelyyn ja kysymyksiin kannattaa varata reilusti enemmän aikaa. Monimutkaisissa ongelmanratkaisutilanteissa voidaan tarvita useampi kierros yhteistä rakentamista ja jakamista, ennen kuin löydetään toimivat ratkaisut.<br />
<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiXzcgbpBs1TMcBnEyq3WGfpBwGwDfadwdBVDFxF-JJIBgt5iZl0ZFYjjHnPSvHpWfOVO2pjeMYjoAc2iVBBc3vk3jejCOkoit-KBGMPf8N8V5W1wAeLp6ELI193Sw1Fws-h0k0-YC1ujw/s1600/yhdessarakennetaan.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiXzcgbpBs1TMcBnEyq3WGfpBwGwDfadwdBVDFxF-JJIBgt5iZl0ZFYjjHnPSvHpWfOVO2pjeMYjoAc2iVBBc3vk3jejCOkoit-KBGMPf8N8V5W1wAeLp6ELI193Sw1Fws-h0k0-YC1ujw/s400/yhdessarakennetaan.png" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Yhdessä rakentamisen vaiheessa keskustelussa konkreettisesti sovitellaan paloja yhteen. </td></tr>
</tbody></table>
<br />
Prosessi on yksinkertainen: rakentaminen, esittely ja keskustelu. Tätä toistetaan edettäessä omista malleista yhteisiin tai tavoitteista konkreettisiin toimenpiteisiin. Erilaiset näkökulmat, tavat nähdä ja rakentaa asioita, tuovat moninaisuutta keskusteluun. Keskeistä on rakentamisen synnyttämä yhteinen keskustelu ja toisten kuuntelu, ei niinkään se miltä rakennelmat näyttävät. Yhtä oikeaa vastausta ei ole. Kaikilla on omat näkemyksensä ja se on hyväksyttävää.<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiLmqI3_M_l2TOo_nVHj6mC2SK8An525FHzyZaNIxKNS0hQSPfp1tQ8cYONPpmN_8Com53I8DOGVmYUXGyBAk6bFziwm0V66lwWJEutn5YdS_2sVFV993OQQUjiyq0zq24WqF6c9uthqjg/s1600/tiivistett%25C3%25A4v%25C3%25A4.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="456" data-original-width="1159" height="125" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiLmqI3_M_l2TOo_nVHj6mC2SK8An525FHzyZaNIxKNS0hQSPfp1tQ8cYONPpmN_8Com53I8DOGVmYUXGyBAk6bFziwm0V66lwWJEutn5YdS_2sVFV993OQQUjiyq0zq24WqF6c9uthqjg/s320/tiivistett%25C3%25A4v%25C3%25A4.png" width="320" /></a></div>
<br />
Lego Serious Play® on yksi tapa käyttää Legoja fasilitointityökaluna. 3D-mallien rakentamista voi hyödyntää monessa muussakin. Olen käyttänyt Legoja strategiatyössä, ongelmanratkaisussa ja ketterän kehittämisen tukena. On myös kivoja <a href="http://seriousplay.fi/" target="_blank">fasilitaattorikollegoita</a>, jotka tekevät kaikkea vielä enemmän Legoilla.<br />
<br />
Legojen käytöstä, luovuudesta ja ajattelusta on tehty <a href="http://www.strategicplay.ca/upload/documents/the-science-of-lego-serious-play.pdf" target="_blank">tutkimusta</a>
ja useampia kirjoja, kuten <a href="http://markorillo.com/lego-serious-play/serious-work-how-to-facilitate-meetings-and-workshops-using-lego-serious-play-method/" target="_blank">Serious Work How to Facilitate Meetings & Workshops Using the LEGO® Serious Play® method</a> ja <a href="http://eu.wiley.com/WileyCDA/WileyTitle/productCd-1118832450.html" target="_blank">Building a Better Business Using the Lego Serious Play Method.</a><br />
<br />
<h3>
</h3>
<h3>
Haluaisitko oppia lisää?</h3>
Jos olisin lapsena tiennyt, että aikuisena voisin tehdä työkseni Lego-fasilitointia, niin se olisi varmaan ollut toiveammattini. Lego Serious Play -menetelmää voi opiskella itse kirjoista, mutta kursseilla tekemällä oppii parhaiten. Fasilitointikursseja on paljon Keski-Euroopassa ja halusin päästä sellaiselle. Niinpä pyysin viime keväänä Lego Serious Play -sertifiouitua fasilitaattoria Marko Rilloa Estonian Business Schoolin aamiaistilaisuudessa, että olisiko mahdollista saada tänne kurssi. Marko suostui ja nyt se on tarjolla:<br />
<br />
<b>Marko Rillo tulee valmentamaan Lego Serious Play -fasilitaattoreita 17.-19.10.2017.</b><br />
<b><br /></b>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEij80Gih9Oo55gfSelb5jqZ_8v3AlHR95_K3EJSUO6kBdPX4Dy98TbH86thLvnv799tG5VkGLOxrjQPgcrb4wdW4FDph44gw4SmeA4N_b31ozmwzfstqhmV1ODM1VujeO2IFKNO2UhB5Ug/s1600/Valinta_999%25281042%2529.png" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="914" data-original-width="684" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEij80Gih9Oo55gfSelb5jqZ_8v3AlHR95_K3EJSUO6kBdPX4Dy98TbH86thLvnv799tG5VkGLOxrjQPgcrb4wdW4FDph44gw4SmeA4N_b31ozmwzfstqhmV1ODM1VujeO2IFKNO2UhB5Ug/s400/Valinta_999%25281042%2529.png" width="298" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Marko Rillon Lego Serious Play -työpajassa rakennettiin ryhmäharjoituksena korkeita Lego-torneja. Harjoitus antaa paljon eväitä myös ryhmätoiminnan analysointiin.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Kolmipäiväisellä kurssilla opitaan osallistavan johtamisen taitoja hyödyntäen Lego Serious Play -menetelmää. Opit tiimien valmentamista sekä innovaatioiden ja yhteisten visioiden rakentamista. Koska ryhmä on pieni, pääsee jokainen osallistuja harjoittelemaan kunnolla.<br />
<br />
Päivä 1: Fasilitointi ja yksilöiden kehittäminen<br />
<br />
<ul>
<li>opi Lego Serious Play -fasilitoinnin perusteet ja työpajojen vetäminen</li>
<li>Legojen käyttäminen sanojen syvempien merkitysten tutkimisessa ja kahdenkeskisessä valmentamisessa</li>
</ul>
<br />
Päivä 2: Ongelmien ratkaisu ja tiimitaso<br />
<br />
<ul>
<li>Yhteisten mallien rakentaminen tiimityön johtamisessa</li>
<li>Yhteyksien rakentaminen ja yhteisten näkemysten luonti</li>
<li>Yhteisen vision ja arvojen rakentaminen</li>
<li>legojen käyttö kompleksisuusajattelun kehittämisessä</li>
<li>Skenaarioiden rakentaminen</li>
</ul>
<br />
Päivä 3: Strategian rakentaminen<br />
<br />
<ul>
<li>harjoitellaan yhteisen strategian rakentamista ja oman työpajan vetämistä</li>
</ul>
<br />
Nyt on vielä muutama paikka vapaana ja Lego Serious Play -fasilitointikursseja ei ole ihan heti tulossa Suomeen. Joten nyt kannattaa <a href="http://markorillo.com/lego-serious-play/lego-serious-play-training-events-calendar/" target="_blank">ilmoittautua</a>. Markon sivuilta voit lukea lisää <a href="http://markorillo.com/lego-serious-play/serious-play-training/" target="_blank">valmennuksesta</a>.<br />
<br />
Osallistujana saat mukaasi <a href="http://markorillo.com/lego-serious-play/serious-work-how-to-facilitate-meetings-and-workshops-using-lego-serious-play-method/" target="_blank">Serious Work How to Facilitate Meetings & Workshops Using the LEGO® Serious Play® method</a> -kirjan ja valmiita malleja työpajojen vetämiseen.<br />
<ul>
</ul>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://markorillo.com/lego-serious-play/lego-serious-play-training-events-calendar/"><img alt="Lego Serious Play -fasilitointivalmennus Helsingissä 17.-19.10.2017" border="0" data-original-height="61" data-original-width="464" height="42" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhg549pEmeyiKH3qiiMXBiPgoppPi-ADrlrP8uZ2AHnlyRga5x-SC54qR0WWerWrHbu60dZUjkl6KC_coDHS48Mbtn4OfBgKGPFnc7OigPguQhJaNrkMX-CvRbCkK67gkCCeG7jud2U_Gk/s320/Valinta_483.png" title="" width="320" /></a></div>
<br />
<br />
J.K. Jos haluat mullistaa kokouksen tai työpajaan aivan toisenlaista kuhinaa Legoilla, niin ota <a href="mailto:lari@karreinen.org">yhteyttä</a><span id="goog_1695985574"></span><a href="https://www.blogger.com/"></a><span id="goog_1695985575"></span>.<br />
<br />Lari Karreinenhttp://www.blogger.com/profile/11411367822197866762noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-5290539274070876251.post-47838729713007504312017-08-22T14:40:00.001+03:002017-08-23T07:12:03.064+03:00”Voi vain tehdä, ei tarvinnut kysyä lupia” - itseorganisoituminen kansalaistoiminnassa<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj8OYp2BkoPTvsdtet02plcUzQ5oe4VlBqHhyphenhyphenjCqLKBk-ttGVeBiYYlGHorZoUb8izgAfsgS4BiWVlumy6Qd-PfeqM0GWAZMU2BakmNyfz6HFIJskWtpXvgxnTGSM24CM9eenL1Oiknj9WO/s1600/Kopio+tiedostosta+Larikarreinen-4.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1133" data-original-width="1600" height="451" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj8OYp2BkoPTvsdtet02plcUzQ5oe4VlBqHhyphenhyphenjCqLKBk-ttGVeBiYYlGHorZoUb8izgAfsgS4BiWVlumy6Qd-PfeqM0GWAZMU2BakmNyfz6HFIJskWtpXvgxnTGSM24CM9eenL1Oiknj9WO/s640/Kopio+tiedostosta+Larikarreinen-4.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
Kuinka voisin saada enemmän kansalaisliikemäistä innostunutta toimintaa järjestöömme, kysyi eräs järjestöpäällikkö Sosten tapaamisessa. Kysymys pyöri mielessäni vuosia. Sitten tuli syksyn 2015 turvapaikanhakijavyöry ja 30 000 turvapaikanhakijaa.<br />
<br />
Järjestöt eivät pystyneet vastaamaan kaikkeen vapaaehtoistoiminnan suureen kysyntään. Siksi ihmiset ryhtyivät auttamaan itse perustamalla verkostoja, organisoimalla keräyksiä ja vastaanottokeskusten tukiryhmiä. Syntyi myös turvapaikanhakijoiden <a href="https://kotimajoitusverkosto.fi/" target="_blank">kotimajoitusverkosto</a>. Siinä oli sitä kansalaisliikemäistä innostusta, jota tuo järjestöpäällikkö kaipasi.<br />
<br />
Jututin verkoston aktiiveja siitä, miten tuo itseorganisoituva kansalaisliike synnytettiin.<br />
<br />
<br />
<h3>
”Mainio tapa potkaista käyntiin”</h3>
<br />
Turvapaikanhakijoiden kotimajoituksesta keskusteli Facebook-ryhmässä ensin muutama, sitten pian jo 200 kaveria ja kaverin kaveria. Yhtäkkiä oli paisunut 4000 jäseneen. Keskusteluissa esiteltiin Saksan mallia, jossa oli perustettu järjestö pakolaisten kotimajoitusta tekemään. Ajatus oli seurata tätä esimerkkiä ja perustaa johtokunta.<br />
<br />
Perustamiskokoukseen saapui 50 hengen sijaan 150. Aikaa oli pari tuntia. Mitään varsinaista kokousta ei pidetty vaan jakauduttiin pienryhmiin miettimään toimintaa, miten saadaan vastaanottokeskuksista ihmiset kotimajoitukseen. Se, että keskityttiin toimintaan eikä hallintoon, oli jälkikäteen ajateltuna ”hyvä juttu”.<br />
<br />
Verkostosta löytyi konsultteja, jotka tunsivat itseorganisoituvan mallin ja ehdottivat sitä verkoston toimintatavaksi. Seuraavan viikon aikana hahmottui se miten itseorganisoitunut verkosto voisi toimia. Sen jälkeen ydinryhmä tapasi noin kerran viikossa kootakseen siinä välissä netissä keskustellut asiat yhteen.<br />
<h3>
<br /> ”Voi vain tehdä, ei tarvinnut kysyä lupia”</h3>
<br />
Alkuvaiheessa verkoston jäsenet tekivät paljon päällekäistä työtä. Kaoosmaisuus hyväksyttiin hintana siitä, että samalla saatiin paljon aikaan. Alkuvaiheen kaaos ei sopinut kaikille ja oli ihmisiä, jotka jättivät verkoston toimintatavan vuoksi. Toisaalta, tällä päästiin heti toimintaan kiinni, joten itseorganisoituminen oli mainio tapa potkaista toiminta käyntiin.<br />
<br />
Toiminta oli tuloksekasta: viisi ihmistä teki 30-sivuisen oppaan kotimajoituksesta vuorokaudessa. Normaalina järjestöprojektina tämä olisi tarkoittanut noin puolen vuoden osa-aikaista projektisihteeriä, joidenkin tonnien budjettia ja useita työryhmäkokouksia. Nyt se tehtiin päivässä.<br />
<h3>
<br /> ”Kuka tahansa saattoi pyytää ketä tahansa tekemään”</h3>
<br />
Verkostomaisessa työskentelyssä some on se alusta, jossa keskustellaan ja sovitaan työnjaosta. Koska muodollista hierarkiaa ja johtajia ei ollut, tehtävänjako syntyi kokemuksen, innostuksen ja ajankäyttömahdollisuuksien mukaan.<br />
<h3>
<br />”Kaikki voivat tehdä päätöksiä”</h3>
<br />
Kun johtokuntaa ei ole, niin kaikki saattoivat tehdä päätöksiä, kunhan ensin kysyy ja keskustelee muiden kanssa. Oli paljon uusia johtajia ja johtajuutta. Johtajuus oli rooli, joka nousi spontaanisti ja perustui ominaisuuksiin. Tehtävät vaihtuivat ja johtajat sen myötä. Se, jolla oli visio tai osaamista, saattoi ottaa kyseisen tehtävän johtajuuden. Johtajuus loppui kun tehtävästä tuli valmista. Sitoutumisen pelko ei ollut esteenä.<br />
<br />
<h3>
”Ensi kerralla paremmin”</h3>
<br />
Mitä sitten, jos jokin ei mennytkään putkeen? Ensi kerralla paremmin. Tapaamisten striimaus ei hyvistä yrityksistä huolimatta onnistunut, joten piti myöntää ”ollaan vain kansalaisliike, yritämme parhaamme.” Hyväksyttiin epätäydellisyys.<br />
<br />
<h3>
<br /> ”Jos oltaisiin jääty Facebookiin, olisi ollut tehottomampaa”</h3>
<br />
Itseorganisoituminen vaatii omat työkalunsa. Alussa oli paljon Facebook-ryhmiä, joten kokonaisuus ja tiedon kulku oli hankalaa. Siirtyminen Discourse-alustaan mahdollisti keskustelujen käymisen eri aiheista eri kategorioiden alla, mikä selkeytti ja helpotti niiden löytämistä. Käyttäjiä saattoi tägätä, mikä oli hyödyllistä.<br />
<br />
<br />
<h3>
Verkostomaista koordinointia hierarkkisuuden sijaan</h3>
<br />
Viranomaisyhteistyön kannalta verkostomainen itseorganisoituva rakenne oli vaikeaa. Kuka voi puhua verkoston puolesta, kun kaikki voivat tehdä omalla tavallaan?<br />
<br />
Kun eri paikkakunnilla ryhmät tekivät itsenäisesti töitä, syntyi monta erilaista käytäntöä tehdä samoja asioita. On joustavaa, että asiat voi tehdä omimmalla tavalla. Raportointia varten tarvittavien tietojen kerättiin eri tavoin, mikä vaikeutti kokonaistilanteen seurantaa. Tätä on onnistuttu ratkomaan sopimalla toimintaohjeissa esimerkiksi vähimmäisvaatimukset uusien paikallisryhmien toimintaan.<br />
<br />
Nyt turvapaikanhakijoiden kotimajoitusverkosto -verkoston taustalle on perustettu tukiyhdistys, saatu projektiavustus ja kaksi työntekijää. Eteen on tullut uusi kysymys. Miten ylläpitää itseorganisoituvaa innostusta ja sitoutumista, kun kuumin vaihe on ohi, on työntekijöitä ja toiminta vakiintuu?<br />
<br />
Verkoston toimijoita kiinnosti kovasti osallistava, <a href="http://www.karreinen.org/2013/09/voiko-itseorganisoitumista-johtaa-open.html" target="_blank">itseorganisoitumista tukeva vapaaehtoisten johtaminen open spacella</a> sekä Punaisen Ristin nuorten kanssa tehty <a href="http://www.karreinen.org/2016/10/toisenlainen-vuosikokous.html" target="_blank">toisenlainen vuosikokous</a> ja nopeat kokeilut. Itseorganisoitumista tuetaan myös <a href="http://www.karreinen.org/2017/02/jaa-tietoa-ja-paatoksentekoa-niin-etta.html" target="_blank">mahdollisimman laajalla tiedon jakamisella</a>.<br />
<br />
Itseorganistoituminen on hyvin vanha ja luontainen asia vapaaehtoistoiminnassa. Se on vain unohtunut kun järjestöjä on rakennettu yhä isommiksi ja ammattimaisemmiksi. Seuraava kysymys onkin, missä, milloin ja miten itseorganisoitumista voidaan ja kannattaa käyttää?<br />
<div>
<br /></div>
Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5290539274070876251.post-63712993779855964362017-05-10T10:52:00.000+03:002017-06-27T16:33:47.515+03:00En tykkää ryhmätöistä, mutta tämä olikin hyvä<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
"En tykkää ryhmätöistä, mutta tämä olikin hyvä." Tämän palautteen kuulen useamman kerran vuodessa. Salaisuus on siinä, että osallisuus rakennetaan ensi hetkestä alkaen ja prosessin vaiheet seuraavat toisiaan.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhwfp7-l3MOdlViyM4i-OSm-uZLLvT8avYKNszOUs7y-2MdmxhpOZulKrnYhIStt9rjWZduD7s01YZD2IkkyQg88sqC31mvAmrBvZcsF1ZxghiJtZhp5KdrBfCb9vk4JJFrkEbxIw5CeAk/s1600/Valinta_999%2528815%2529.png" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="355" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhwfp7-l3MOdlViyM4i-OSm-uZLLvT8avYKNszOUs7y-2MdmxhpOZulKrnYhIStt9rjWZduD7s01YZD2IkkyQg88sqC31mvAmrBvZcsF1ZxghiJtZhp5KdrBfCb9vk4JJFrkEbxIw5CeAk/s640/Valinta_999%2528815%2529.png" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Jyväskylän hyvinvointisuunnitelman verstaaseen oli tulossa 50 osallistujaa, mutta jälki-ilmoittautumisten kanssa paikalla olikin sata. Onneksi oli Hippoksen iso halli ja menetelmä, joka oli helppo skaalata kaksi kertaa isommaksi. Ja erinomainen järjestäjätiimi, jonka avulla kaikki oli kasassa jo tuntia ennen aloitusta.</td></tr>
</tbody></table>
Ei ole ihan helppoa toteuttaa sadan osallistujan osallistavaa prosessia, jossa keskustelu johtaa toimintasuunnitelmaan. Palasin juuri Kajaani – Jyväskylä – Seinäjoki – Turku -kiertueelta. Näissä kaikissa haluttiin saada osallistujat mukaan luomaan yhteistä tavoitetta, oppimaan toisiltaan ja saamaan yhdessä enemmän aikaan. Sen kyllä näkee, kun innostus on kuplii keskustelussa.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi0my3wZvSV5JNoth8v-cEjRH_QpFpn13UCdtq4R1QpS6MKZf25W0gfCGd3COfd0cXEhccz96Ah9RGjdy9HG5tDtvCXSllL6bhXAfH2DNc69RfNxoSBg5ho-vW10gTIr8SOzrQXO99IFa0/s1600/Valinta_999%2528812%2529.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="412" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi0my3wZvSV5JNoth8v-cEjRH_QpFpn13UCdtq4R1QpS6MKZf25W0gfCGd3COfd0cXEhccz96Ah9RGjdy9HG5tDtvCXSllL6bhXAfH2DNc69RfNxoSBg5ho-vW10gTIr8SOzrQXO99IFa0/s640/Valinta_999%2528812%2529.png" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Paikka vaikuttaa tilaisuuden ilmapiiriin merkittävästi. Joupin Vanhalla Tuvalla Seinäjoella oli lämmin tunnelma.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Aluksi
virittäydytään aiheeseen ja tutustumisella luodaan turvallinen tila
toimia. Jyväskylässä meitä oli sata, joten tutustuminen tehtiin vartissa
pienryhmissä. Sen jälkeen alustetaan ja suunnataan keskustelu
ydinkysymyksellä, jotta pysytään aiheessa.
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj9pn1Nm6p4T2BOapAvCZTgw__RLIIaNHePHIJJGbetVCXIAJ3gzjwGno1bnrHSG5L36dvvppcAZ1EIieN8fzrgV0OkPpPDT8K-bz4ebsDAqqVzaRNXFAODttYV9FKuM3AdOgmihFM_cAQ/s1600/Valinta_999%2528814%2529.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj9pn1Nm6p4T2BOapAvCZTgw__RLIIaNHePHIJJGbetVCXIAJ3gzjwGno1bnrHSG5L36dvvppcAZ1EIieN8fzrgV0OkPpPDT8K-bz4ebsDAqqVzaRNXFAODttYV9FKuM3AdOgmihFM_cAQ/s1600/Valinta_999%2528814%2529.png" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tässä Jyväskylän kaupunginjohtaja kertoi, miksi kaikkien osallistuminen hyvintointisuunnitelman tekemiseen on tärkeää.</td></tr>
</tbody></table>
Voimavarojen kartoitus vauhdittaa auttaa toimenpiteiden suunnittelua,
kun voidaan hyödyntää jo olemassa olevaa osaamista. Lopuksi
varmistetaan, että jokainen tietää tehtäväjaon ja käydään läpi palaute
sekä mitä on opittu.<br />
<img data-file-id="2565637" height="414" src="https://gallery.mailchimp.com/036fe121ac3df6795a6334bc0/images/85a1289b-b704-4312-966a-73333dc66d31.png" style="border: 0px none; height: auto !important; margin: 0px; outline: medium none; text-decoration: none;" width="640" />
Eri työskentelytapoja rytmittämällä pidetään energiataso yllä. Istumisen välillä noustaan ylös ja liikutaan. Voidaan piirtää tai<a href="https://drive.google.com/open?id=0B6GcLYKpdOvvaENtX2h1ZnZGT1k" style="-ms-text-size-adjust: 100%; -webkit-text-size-adjust: 100%; color: #6dc6dd; font-weight: normal; text-decoration: underline; word-wrap: break-word;" target="_blank"> rakentaa Legoilla strategian tavoitteita metaforien kautta</a>.
<img align="middle" data-file-id="2565633" height="379" src="https://gallery.mailchimp.com/036fe121ac3df6795a6334bc0/images/19a62f8c-83f9-4b44-a457-8fe918be8362.png" style="border: 0px none; height: auto !important; margin: 0px; outline: medium none; text-decoration: none;" width="640" />
Luovaa prosessia ei voi hallita, vaan toteutus on jatkuvaa improvisaatiota.
Lauantaina yksi osallistuja kuiskasi korvaani, että nyt yleisö jäi
istumaan takapenkkiin, joten heidät pitäisi nostaa ylös ja sekoittaa.
Nappasin heti mainiosta ideasta kiinni ja pidimme kansanterveystauon:<br />
<i><br /></i>
<i>- ”Nouskaa ylös, etsi pari toiselta puolen salia ja kertokaa parille
parhaat vinkkinne miten luoda me-henkeä uusien ja kokeneiden toimijoiden
välillä.”</i><br />
<br />
Vaikka yleisössä oli jo hitaammin liikkuvia, kaikki nousivat heti liikkeelle ja keskustelun porina täytti salin.
<br />
<br />
Tähän kevääseen on mahtunut useampi hankehakemus- ja strategiatyöpaja, työyhteisöjen työnjaon ja prosessien kehittämistä, kokonaan netin kautta vedettäviä etätyöpajoja valtakunnallisille verkostoille, kokeilemalla kehittämistä, <a href="http://www.uef.fi/fi/web/soviko/home" style="-ms-text-size-adjust: 100%; -webkit-text-size-adjust: 100%; color: #6dc6dd; font-weight: normal; text-decoration: underline; word-wrap: break-word;" target="_blank">ympäristökonfliktien hallintaa</a> ja johtamisvalmennuksia. Huomenna menen taas Omniaan starttaamaan uutta <a href="https://www.omnia.fi/johtamisen-yritysjohtamisen-erikoisammattitutkinto-jarjestojen-toiminnanjohtajille-ja-esimiehille" style="-ms-text-size-adjust: 100%; -webkit-text-size-adjust: 100%; color: #6dc6dd; font-weight: normal; text-decoration: underline; word-wrap: break-word;" target="_blank">järjestöjohtamisen erikoisammattitutkintoa</a>, jossa pidän järjestöjohtamisen ja valmentavan johtamisen päiviä.
Lari Karreinenhttp://www.blogger.com/profile/11411367822197866762noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5290539274070876251.post-11669789627162147152017-02-08T11:44:00.000+02:002017-02-08T11:44:10.897+02:00Jaa tietoa ja päätöksentekoa niin että hirvittää<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg5m1WRqFxUzuQy66jHTuvEaa2XJfqtexubZWCkGI8INwcYy2n-XNsIowwITbYjZZ6pu_-ss4uARdJDy3mmL8hTItOqnUUxCQLAcRUM2lgWbDtn_f2E7Eauckh7Yq3EYSEPIMO91hhdAK8/s1600/Johtaminen+kompleksisessa+ymp%25C3%25A4rist%25C3%25B6ss%25C3%25A4.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg5m1WRqFxUzuQy66jHTuvEaa2XJfqtexubZWCkGI8INwcYy2n-XNsIowwITbYjZZ6pu_-ss4uARdJDy3mmL8hTItOqnUUxCQLAcRUM2lgWbDtn_f2E7Eauckh7Yq3EYSEPIMO91hhdAK8/s1600/Johtaminen+kompleksisessa+ymp%25C3%25A4rist%25C3%25B6ss%25C3%25A4.png" /></a></div>
<br />Stanley McChrystalin kirja <a href="https://www.amazon.com/Team-Teams-Rules-Engagement-Complex/dp/1591847486" target="_blank">Team of Teams</a> on kertomus siitä, miten organisoitumalla toisin Yhdysvaltain armeija pystyi Irakin sodassa tekemään paljon enemmän ja tuloksellisemmin. ”Jos me vain yritetään kovemmin ja tehdään enemmän, niin onnistumme.”
Tulos ei synny juoksemalla kovempaa. <br />Toimintaympäristö oli kompleksinen. Sosiaalinen media mahdollisti Al-Qaidalle uusien taistelijoiden rekrytoinnin. Yksi onnistunut isku innosti monta uutta. Al-Qaidalla ei ollut keskusjohtoa, vaan solut toimivat itsenäisesti. Se oli kuin taistelu antiikin hydra-käärmettä vastaan, joka aina kasvatti uuden pään katkaistun tilalle.<br />
<br />Perinteisesti armeija, ja Yhdysvaltain armeija eritoten, on äärimmäisen hierarkinen ja kaavoihin kangistettu organisaatio. Kaikkea varten on yksityiskohtaiset ohjesäännöt. Päätöksiin tarvitaan aina ylimmän johdon lupa.<br />Tämä lähestymistapa oli liian hidas Irakin sisällissodassa. Kun erikoisjoukot olivat tehneet iskun ja saaneet tiedustelumateriaalia, se sullottiin jätesäkkiin, joka päätyi aivan liian myöhään tiedustelupalvelun analysoitavaksi. Kun tulokset vihdoin tulivat, tieto oli vanhentumisen vuoksi käyttökelvotonta.<br />
<br />Avaimina oli johtamisessa päätöksenteon delegoiminen niin alhaalle, että pelottaa. Matalat hierarkiat. Niin suuri avoimuus, että hirvittää: kaikki tieto jaettu kaikkien kanssa. Siilojen kaataminen eri osastojen tai virastojen välillä. Eri joukko-osastoista piti rakentaa yhdessä toimiva tiimien tiimi.<br />
<br />
<h3>
Miten se tehtiin?</h3>
Team of Teams -kirja on kuvaus matalan hierarkian ja radikaalin avoimuuden voittokulusta, jossa johtamisen tehtävänä on luoda keskustelua ja yhteistoimintaa tukeva kulttuuri.<br />
<br />Perinteisesti salailusta ”information is given only on a need to know basis” siirryttiin tiedon avoimuuteen. Kaikkien Irakissa olleiden yksiöiden johto, ulkomaiden lähetystöt, kotimaan päämaja ja eri tiedusteluorganisaatiot jakoivat tietoa päivittäisissä kahden tunnin etätapaamisissa. Loppuvaiheessa osallistujia oli 7000 kerralla. Kuka tahansa saattoi ottaa siellä puheenvuoron. Aluksi isot egot veivät puheaikaa, mutta vähitellen osallistujat oppivat arvostamaan olennaista tietoa sisältäviä puheenvuoroja riippumatta henkilön statuksesta.<br />
<br />Tilannekuvan pitäminen mahdollisti hajautetun päätöksenteon. Kun kaikilla oli pääsy tietoon, päätöksiä yksittäisistä iskuista ei enää tarvinnut hyväksyttää joukkojen komentajalla keskiyöllä. Tämä nopeutti huomattavasti ja mahdollisti viiveettömän reagoinnin nopeasti muuttuvissa tilanteissa taistelukentällä. Vaikka kenraali McChrystal oli edelleen vastuussa kaikesta, hän arvotti hajautetun päätöksenteon tuomat hyödyt isommiksi kuin jatkuvan mikromanageroinnin.<br />
<br />Jotta eri joukko-osastot oppivat toimimaan keskenään tiiminä, jokainen yksikkö valitsi edustajansa toiseen joukko-osastoon. Nämä yhteysupseerit olivat myös sosiaalisilta taidoiltaan joukon parhaita. Naapuriyksikkö sai kasvot, henkilön, joka tunnettiin. Luottamus ja ymmärrys parani. Se oli Joen tiedusteluyksikkö tai Markin joukko-osasto, johon saattoi ottaa helpommin yhteyttä.<br />
<br />Omaa johtamistaan McChrystal kuvaa puutarhurin metaforalla: hänen tehtävänään on omalla esimerkillään luoda suotuisa alusta yhteistyölle, ei puuttua jokaiseen yksityiskohtaan. On tyydyttävä 70 % riittävän hyvään ratkaisuun, koska täydellisyyttä ei tulla saavuttamaan. Kirja ei kerro, miten nämä muutokset tehtiin ja saatiin läpi. Osa ratkaisuista, kuten yhteiset etäpalaverit, olivat käytössä jo Bosniassa.<br />
<br />Kompleksisessa ympäristössä keskinäinen luottamus, kattava tilannekuva ja nopea reagointikyky ovat olennaisia menestyksen kannalta. Monet it-yritykset ovat siirtyneet tällaiseen malliin, Hollannissa kotihoitoa toteuttava <a href="http://www.karreinen.org/2015/08/miten-johtaminen-ilman-pomoja-voi-tuoda.html" target="_blank">Buurzorg</a> ja kolmannella sektorilla löytyy verkostomaisia liikkeitä. Tämä haastaa perinteisen lähestymistavan hierarkioineen, tiedonsaantioikeuksineen ja tarkasti määriteltyine johtosääntöineen. Luottamus ja empatia ovat tulevaisuuden menestyvien organisaatioiden arvoja.<br />
<br />
<a href="http://www.hs.fi/paivanlehti/05022017/art-2000005073417.html" target="_blank">Hesarin juttu McChrystalin vierailusta Suomessa</a><br /><a href="http://foreignpolicy.com/2015/05/12/811593/" target="_blank">Foreign Policy -lehden kirja-arvio</a><br />
<br />
<a href="https://hbr.org/2015/08/what-companies-can-learn-from-military-teams" target="_blank">Harvard Business Review:n haastattelu luottamuksesta</a><br /><br />Lari Karreinenhttp://www.blogger.com/profile/11411367822197866762noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5290539274070876251.post-39356162753427636642017-02-03T10:20:00.004+02:002017-02-03T11:02:14.120+02:00Mitä ihailet muissa järjestöissä?<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEixbhn0z2Hz6ABgR7KBnyOKxVO7kTpT3e6hzxNbyDok9mB5dMEtYUDOMygCJ6d4eEz3SiNTHtyAUfsfMs8sFEfzUG5PKC5A8iRWtS1PavnYyUuMLPBdz5p6ZMe7XZJvGOnr-zs8TLRnvwk/s1600/Valinta_999%2528529%2529.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="355" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEixbhn0z2Hz6ABgR7KBnyOKxVO7kTpT3e6hzxNbyDok9mB5dMEtYUDOMygCJ6d4eEz3SiNTHtyAUfsfMs8sFEfzUG5PKC5A8iRWtS1PavnYyUuMLPBdz5p6ZMe7XZJvGOnr-zs8TLRnvwk/s640/Valinta_999%2528529%2529.png" width="640" /></a></div>
"Kansalaisjärjestöissä lähtökohdat ovat... kilpailuasetelman puuttuminen suhteessa muihin alan toimijoihin", toteaa Tarja Ketolan huippumielenkiintoisessa väitöskirjassaan <a href="https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/156509/strategi.pdf?sequence=1" target="_blank">Suomen luonnonsuojeluliiton strategiatyöstä</a>. (Ketola 2015, 330, 365) " Yhdistysten osalta kilpailutilanne ei ole samalla tavalla kategorisoitavissa: esimerkiksi luonnon- ja ympäristönsuojelun järjestöt ovat joissakin asioissa, kuten varainhankinnassa kilpailijoita, mutta asiakysymyksissä selkeästi yhteistyökumppaneita. (Ketola 2015, 93)<br />
Tämä kysymys jäi vaivaamaan minua, koska samalla olen lueskellet David La Pianan kirjaa <a href="http://lapiana.org/insights-for-the-sector/insights/strategic-planning" target="_blank">Nonprofit Strategy Revolution Real-Time Strategic Planning in a Rapid-Response World </a>(2010). Ja kun tässä on tullut vedettyä useita eri järjestöjen strategiatyöpajoja, niin tietysti mietityttää, että milloin tätä kysymystä pitäisi käsitellä.<br />
La Piana argumentoi, että järjestöt eivät yleensä mieti omaa suhteellista etuaan, mikä erottaa ne toisista alan toimijoista. Hän tiivistää kilpailuasetelman analysoinnin kysymykseen: mitä ihailet muissa toimijoissa? <br />
Vaikka järjestöt tekisivät samaa asiaa, oli se sitten potilastyötä tai ympäristönsuojelua, niin ne jossain määrin kilpailevat keskenään rahoituksesta, mediahuomiosta, vapaaehtoisista ja yhteistyökumppaneista.<br />
Järjestöillä on omat lokeronsa. Ympäristöjärjestökentällä Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL) on perinteinen maanlaajuinen kansalaisjärjestö. Se vaikuttaa paikallisyhdistysten ja liiton asiantuntijatyön kautta lausunnoin, työryhmissä ja myös kampanjoilla. Greenpeace on siihen verrattuna radikaalimpi, suoraan toimintaan ja medianäkyvyyteen keskittyvä kampanjajärjestö. WWF:n toiminnassa taas painottuu enemmän yhteistyö viranomaisten ja yritysten kanssa. Kahdella viimeksi mainitulla ei ole mainittavaa paikallistoimintaa.<br />
Maan Ystävät keskittyy ilmastoasioihin, kun taas SLL, WWF ja Greenpeace toimivat myös perinteisen luonnonsuojelun alalla. Nämä kaikki houkuttelevat hyvin erilaisia vapaaehtoistoimijoita. Ja samaan aikaan pieni osa osa toimijoista on mukana useammassa erilaisessa järjestössä. Rahoittajat ovat osin erilaisia: WWF voi toimia yhteistyössä Coca-Colan kanssa, mikä olisi mahdottomuus vaikkapa Greenpeacelle.<br />
Voisi ajatella, että järjestön kilpailuetu lähtee perustehtävästä, sen toiminnan tarkoituksesta ja tavasta, jolla se toteuttaa sitä. Potilas- ja ammattiyhdistyskentällä osalla järjestöistä jäsenmäärät ovat pitkään olleet laskussa. Ne eivät enää kykene houkuttelemaan jäseniä ja vapaaehtoistoimijoita. Potilas- tai ammattiyhdistyksellä ei välttämättä ole suoraa kilpailjaa: rakennusmies kuuluu Rakennusliittoon ja sydänsairas Sydänliittoon. Silti, jos jäsenmäärä ja rahoitus laskee riittäväsi, järjestön toiminta loppuu. Olisiko kilpailuasemalla kuitenkin merkitystä perustehtävän ja houkuttelevuuden kautta?<br />
Syksyllä 2015 Punainen Risti houkutteli hetkessä 10 000 vapaaehtoista ilmoittautumaan toimimaan maahanmuuttajien tukena. Se pystyi siinä hetkessä vastaamaan ihmisten tarpeeseen tehdä jotain. Se ei kuitenkaan pystynyt ottamaan vastaan ja järjestämään tekemistä näille tuhansille vapaaehtoisille, joten ihmiset itseorganisoituivat sosiaalisen median avulla vastaanottokeskusten tukiryhmiin tai järjestämään pakolaisten kotimajoitusta. Toiminnan tapa teki näistä vapaamuotoisista verkostoista usealle houkuttelevamman tavan toimia kun Punaisen Ristin toimintaan ei päässytkään mukaan. Niillä oli suhteellinen etu puolellaan.<br />
Jään edelleen pohtimaan, onko järjestöillä kilpailuasetelmaa ja jos on, niin mikä milloin sillä on merkitystä strategisissa valinnoissa on?<br />
<br />Lari Karreinenhttp://www.blogger.com/profile/11411367822197866762noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5290539274070876251.post-59051382911734293502016-10-26T20:26:00.000+03:002016-11-21T13:53:17.552+02:00Mitä voisi olla 2020-luvun osallistava johtaminen järjestöissä?Yhä enemmän järjestöjen nykyiset osallistavan johtamisen muodot,
hallitustyöskentely, valtuustot, valiokunnat, kärsivät
osallistujakadosta, heikommasta sitoutumisesta ja aikapulasta. Asiat
ovat yhä monimutkaisempia, on palvelutuotantoa, strategioita,
someviestintää jne, johon luottamushenkilöillä ei aina ole riittävästi
osaamista tai aikaa perehtyä. Ja joskus taas heillä on jopa enemmän osaamista kuin ammattilaisilla. Molemmat osapuolet kokevat välillä turhautumista, kun toinen ei ymmärrä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh3BGjWL9g0_6GbZ-NKOAUgmX1bQz6lVTq2zDdZfLOKnN3o0L9jLJ9AW5k2lbqoZYDDfwREw7qw1mFZoEX-uZ5DXw5bNfSoxpiFqMlEVU2Tfe3FHDJZPWUvsiLEGHZq6Ob5FP53h8_qTHk/s1600/Valinta_999%2528282%2529.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="119" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh3BGjWL9g0_6GbZ-NKOAUgmX1bQz6lVTq2zDdZfLOKnN3o0L9jLJ9AW5k2lbqoZYDDfwREw7qw1mFZoEX-uZ5DXw5bNfSoxpiFqMlEVU2Tfe3FHDJZPWUvsiLEGHZq6Ob5FP53h8_qTHk/s320/Valinta_999%2528282%2529.png" width="320" /></a></div>
<br />
Järjestödemokratia ja osallistava johtaminen on yhdistystoiminnan ydintä. Erään sote-järjestön järjestöpäällikkö pohti pari vuotta sitten, miten he saisivat samanlaista toimintaa kuin jollain Kallio-liikkeellä tai ravintolapäivällä on? Miten he saisivat ihmiset mukaan ja innostumaan?<br />
<br />
<h3>
Kun perinteinen työryhmä miettii asian ei riitä</h3>
Eräässä järjestössä markkinointitoimisto suunnitteli hienon kampanjan. Vaikka työryhmässä oli mukana muutama vapaaehtoinen, niin yhdistysväki tyrmäsi kampanjan täysin. Kovin suuriin muutoksiin ei ollut aikaa, joten markkinointitoimisto hioi kampanjan terävimmän kärjen pois, jolloin se ei enää puhutellut niin paljoa. Yhdistysväki ei kokenut edelleenkään kampanjaa omaksi, mikä vei tehoja sen toteutuksesta. Kumpikin osapuoli oli tyytymätön ja tulokset eivät olleet kovin hyviä.<br />
<br />
Asiat ovat monimutkaisia ja vaikka ratkaisut olisivat kuinka hyviä,
niistä ei ole hyötyä jos ne eivät ole käyttäjien mielestä
toteuttamiskelpoisia. Tämän vuoksihan käytetään paljon
kokemusasiantuntijoita vaikkapa esteettömyyden suunnittelussa, jotta
varmistetaan ratkaisujen toimivuus.<br />
<br />
Miten kampanjasuunnittelun olisi voinut tehdä niin, että maanlaajuinen yhdistyskenttä olisi päässyt jo alkuvaiheessa mukaan ja se olisi myös mahdollistanut ammattilaisten työn vapauden?<br />
<br />
Sama kysymys on tullut parilla järjestöllä uuden strategian tekemisessä. Miten saada kenttä mukaan niin, että yhdistykset kokisivat strategian omakseen ja toteuttaisivat sitä omassa toiminnassaan? <br />
<br />
Eräs järjestö oli ratkaissut tämän työstämällä strategian jokaista osiota, arvoja, visiota, toimintaympäristöanalyysiä ja valintoja, ensin pienellä työntekijä-luottaushenkilöporukalla ja sitten isommalla luottamushenkilö- ja aktiiviporukalla. Tuloksena oli palon hyviä keskusteluja ja strategia, joka tuntui omalta.<br />
<br />
<h3>
Miten nuoret mukaan?</h3>
Eräässä yhdistyksessä mietittiin, miten nuoret saataisiin vahvemmin mukaan päätöksentekoon. Nuoria on vähän ja heitä ei kiinnosta valiokunta- tai hallitustyöskentely. Molempia on kokeiltu ja vuosi vuodelta nuoret sitoutuvat yhä heikommmin. Miten vahvistaa nuorten ääntä päätöksenteossa keinoilla, jotka ovat heille sopivia? <br />
<br />
Helsingin nuorisoasiainkeskuksen Ruuti - osallistavan budjetoinnin työpajat alkavat rubu-festareilla. Niissä on hyödynnetty animaatiota, osallistavaa teatteria ja luovia työskentelytapoja, joilla kerätään nuorilta ajatuksia mihin nuorisokeskusten käyttörahat käytetään. Ehdotukset jalostetaan, nuoret äänestävät niistä ja työntekijät auttavat toteutuksessa. Miten järjestön päätöksentekoa voisi muuttaa niin, että se tapahtuisi nuorille sopivammilla keinoilla ja olisi todellista, vaikuttaisi asioihin?<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj_SmqLoNrvKq0oM5DZU8JtoOWbCBszQB9xxGgtgKMmDgN49SVs6f41eB9ZQBVpFxO886slrRgaPhvoBXr-v3Tju47smZ7TlNsUJs_FLQ_XvhZNMkjBuT5ys-zF-n7jcqRiFOWRVCRwDog/s1600/Valinta_999%2528281%2529.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="181" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj_SmqLoNrvKq0oM5DZU8JtoOWbCBszQB9xxGgtgKMmDgN49SVs6f41eB9ZQBVpFxO886slrRgaPhvoBXr-v3Tju47smZ7TlNsUJs_FLQ_XvhZNMkjBuT5ys-zF-n7jcqRiFOWRVCRwDog/s320/Valinta_999%2528281%2529.png" width="320" /></a></div>
<br />
<br />
Mitä vahvempaa sitoutumista halutaan ja mitä monimutkaisempia asiat ovat, sitä enemmän aikaa ja eri ihmisiä tarvitaan keskusteluun. Ja ajasta, jos mistä meillä on pulaa. Millaisia uusia käytäntöjä meillä jo on, joka nostaisi osallistavan johtamisen järjestöissä uudelle tasolle? Mitä kukkia on nupullaan, joista voisi syntyä jotain merkittävää?Lari Karreinenhttp://www.blogger.com/profile/11411367822197866762noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5290539274070876251.post-54252972524220733702016-10-12T12:11:00.002+03:002016-11-21T13:54:05.789+02:00Toisenlainen vuosikokous<br />
Entä jos vuosikokouksesta saisi virtaa ja innostusta sekä vahvaa sitoutumista tulevan vuoden toimintaan? <br />
<br />
Kolme vuotta sitten sata nuorta istui vuosikokouksessa toista tuntia kuuntelemassa muutaman asiankohdan sanamuotojen vääntöä. Nuoruutensa voisi käyttää toisinkin. Näin ajatteli myös tapahtumasta vastannut nuorisotoimikunta. He halusivat, että jokainen nuori pääsisi osallistumaan ja tapahtuma innostaisi, ei hyydyttäisi.<br />
<br />
Niinpä seuraavana vuonna Punaisen Ristin nuorten vuosikokouksen työskentelymenetelmäksi valittiin <a href="http://www.karreinen.org/2013/09/voiko-itseorganisoitumista-johtaa-open.html" target="_blank">open space</a>. Työpajan alussa nuoret itse loisivat aiheet, joista keskustellaan. Mitään aiheita ei siinä suunnitella etukäteen. Teema nousi toimintalinjauksesta: tavoitteena oli jäsenmäärän tuplaaminen 2017 mennessä.<br />
<br />
Tehtävänanto oli, että suunnitelkaa toimenpiteet, joilla saadaan uusia nuoria vapaaehtoisia mukaan toimintaan. Ja ne, joita kiinnostaa enemmän kannanoton kirjoittaminen tai sääntöjen viilaus, voivat keskittyä niihin. Keskustelua saa vaihtaa aina kun haluaa. Vähän järjestäjiä huoletti, että entä jos 100 nuorta eivät keksikään mitään? <br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj0lYJeqWavBBePpBwRJq8Q9-NWrZBndSEFAR_qceJasNT-KmNdns3X3jE8O4jBxkbYh-yrZFREejNapg7DWvaXXrvP_sv5cm3uxsYKDRTBurweCs_YvGwfWbQrtMf0hpBcLzq7drixlhw/s1600/Valinta_999%2528230%2529.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="282" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj0lYJeqWavBBePpBwRJq8Q9-NWrZBndSEFAR_qceJasNT-KmNdns3X3jE8O4jBxkbYh-yrZFREejNapg7DWvaXXrvP_sv5cm3uxsYKDRTBurweCs_YvGwfWbQrtMf0hpBcLzq7drixlhw/s400/Valinta_999%2528230%2529.png" width="400" /></a></div>
<br />
Hetki, kun työskentely avattiin nuorille, oli jännittävä. Sata nuorta istuskeli piirissä ison salin reunoilla. Ensin sieltä nousi yksi aihe, sitten toinen ja lopulta oli toistakymmentä työpajaa. Osallistujat saivat valita mihin halusivat osallistua. Osallistu sinne, missä voit olla parhaiten hyödyksi. Jos jokin keskustelu ei anna sinulle enää mitään, vaihda seuraavaan.<br />
<br />
<h3>
Kaikilla mahdollisuus olla osana päätöksiä</h3>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg-iYS1SA_GNwT0QIkbQ1wv5egu6zNNq4-ZKUD4Mq4APr_LgQLSNyPvPJDHra_R0F7gI6aF0hhNsKFUz8Afr7UJXHp4zzuCN6rvKIDzL5Oeq4dL5KGDy1PWq9-Og7b-VDV4LQ6u4IP3XYI/s1600/Valinta_999%2528235%2529.png" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="164" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg-iYS1SA_GNwT0QIkbQ1wv5egu6zNNq4-ZKUD4Mq4APr_LgQLSNyPvPJDHra_R0F7gI6aF0hhNsKFUz8Afr7UJXHp4zzuCN6rvKIDzL5Oeq4dL5KGDy1PWq9-Og7b-VDV4LQ6u4IP3XYI/s320/Valinta_999%2528235%2529.png" width="320" /></a></div>
<br />
Tuloksena oli valtava energia. Nuoret suunnittelivat toimenpiteitä sellaisella innolla, että sitä harvoin näkee vuosikokouksissa. Ja kaikki saivat äänensä kuuluviin. Jokainen tunsi olevansa mukana. Osa suunnitteli käytännön toimenpiteitä, osa kävi linjakeskusteluja, muutama valmisteli kannanottoa ja innokkaimmat pilkunviilaajat pääsivät
sääntötyöpajassa intohimonsa äärelle. Nuorten kokemuksia voit lukea <a href="https://www.punainenristi.fi/uutiset/20141009/nuorten-vuosikokous-aanesti-uudesta-nuorisotoimikunnasta" target="_blank">tiedotteesta</a>.<br />
<br />
<blockquote class="instagram-media" data-instgrm-captioned="" data-instgrm-version="7" style="background: #fff; border-radius: 3px; border: 0; box-shadow: 0 0 1px 0 rgba(0 , 0 , 0 , 0.5) , 0 1px 10px 0 rgba(0 , 0 , 0 , 0.15); margin: 1px; max-width: 658px; padding: 0; width: 99.375%;">
<div style="padding: 8px;">
<div style="background: #F8F8F8; line-height: 0; margin-top: 40px; padding: 50.0% 0; text-align: center; width: 100%;">
<div style="background: url(data:image/png; display: block; height: 44px; margin: 0 auto -44px; position: relative; top: -22px; width: 44px;">
</div>
</div>
<div style="margin: 8px 0 0 0; padding: 0 4px;">
<a href="https://www.instagram.com/p/8XcBORk_11/" style="color: black; font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 14px; font-style: normal; font-weight: normal; line-height: 17px; text-decoration: none; word-wrap: break-word;" target="_blank">Nuorten vuosikokouksessa pohdintaan kovasti jäsenmäärän tuplausta. Bongaa kuvasta pari Varsinais-Suomen aktiivijäsentä! #nuvuko2015 #spr #redcross #rödakorset #tuplataan @sprvsnuoret</a></div>
<div style="color: #c9c8cd; font-family: Arial,sans-serif; font-size: 14px; line-height: 17px; margin-bottom: 0; margin-top: 8px; overflow: hidden; padding: 8px 0 7px; text-align: center; text-overflow: ellipsis; white-space: nowrap;">
A photo posted by SPR Turun osasto (@sprturku) on <time datetime="2015-10-03T06:58:02+00:00" style="font-family: Arial,sans-serif; font-size: 14px; line-height: 17px;">Oct 2, 2015 at 11:58pm PDT</time></div>
</div>
</blockquote>
<script async="" defer="" src="//platform.instagram.com/en_US/embeds.js"></script> <br />
<br />
Seuraavana vuonna tehtävänantoa tarkennettiin: suunnitelkaa kokeiluja, jotka voitte tehdä seuraavan parin kuukauden aikana. Nopeasti toteutukseen. Vuosikokouksessa nuoria puhutti se, kun Punaisen Ristin vastaanottokeskuksen työntekijöitä oli heitetty kivellä. Syntyi ajatus kannanotoksi. Ei kiviä -kannanotto suunniteltiin heti paikanpäällä, kuvattin ja laitettiin nettiin. Tekemisen toimintakulttuuri vahvistui.<br />
<blockquote class="instagram-media" data-instgrm-captioned="" data-instgrm-version="7" style="background: #fff; border-radius: 3px; border: 0; box-shadow: 0 0 1px 0 rgba(0 , 0 , 0 , 0.5) , 0 1px 10px 0 rgba(0 , 0 , 0 , 0.15); margin: 1px; max-width: 658px; padding: 0; width: 99.375%;">
<div style="padding: 8px;">
<div style="background: #F8F8F8; line-height: 0; margin-top: 40px; padding: 50.0% 0; text-align: center; width: 100%;">
<div style="background: url(data:image/png; display: block; height: 44px; margin: 0 auto -44px; position: relative; top: -22px; width: 44px;">
</div>
</div>
<div style="margin: 8px 0 0 0; padding: 0 4px;">
<a href="https://www.instagram.com/p/8fKveDHupK/" style="color: black; font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 14px; font-style: normal; font-weight: normal; line-height: 17px; text-decoration: none; word-wrap: break-word;" target="_blank">Punaisen Ristin nuoret vaativat turvapaikanhakijoille ihmisarvoista kohtelua ja kannustavat jokaista pohtimaan omien asenteidensa vaikutusta omassa elinympäristössään. Lue kannanotto osoitteessa henrygoeslive.com ja osallistu kannanottoon somessa hashtagilla #eikiviä. #ingastenar #nostones #humanity #sprnuoret #punainenristi #rödakorset #finnishredcross #kannanotto #turvapaikanhakijat #maahanmuutto #auttaminen #keskustelukulttuuri #sosiaalinenmedia</a></div>
<div style="color: #c9c8cd; font-family: Arial,sans-serif; font-size: 14px; line-height: 17px; margin-bottom: 0; margin-top: 8px; overflow: hidden; padding: 8px 0 7px; text-align: center; text-overflow: ellipsis; white-space: nowrap;">
A photo posted by Suomen Punainen Risti (@punainenristi) on <time datetime="2015-10-06T07:00:59+00:00" style="font-family: Arial,sans-serif; font-size: 14px; line-height: 17px;">Oct 6, 2015 at 12:00am PDT</time></div>
</div>
</blockquote>
<script async="" defer="" src="//platform.instagram.com/en_US/embeds.js"></script><br />
Kannanotot ja työpajoissa toimenpiteiden muodossa syntyneet aloitteet
hyväksyttiin virallisessa kokouksessa seuravana päivänä. Perinteinen
kokous oli nopea muodollisuus. Suurin osa luottamushenkilöiden ajasta
käytettiin toimintaan: yhteissuunnitteluun ja keskusteluun. Tuloksena
oli sekä käytännön tekoja että vahva yhteisöllinen kokousviikonloppu.<br />
<br />
<blockquote class="instagram-media" data-instgrm-captioned="" data-instgrm-version="7" style="background: #fff; border-radius: 3px; border: 0; box-shadow: 0 0 1px 0 rgba(0 , 0 , 0 , 0.5) , 0 1px 10px 0 rgba(0 , 0 , 0 , 0.15); margin: 1px; max-width: 658px; padding: 0; width: 99.375%;">
<div style="padding: 8px;">
<div style="background: #F8F8F8; line-height: 0; margin-top: 40px; padding: 50.0% 0; text-align: center; width: 100%;">
<div style="background: url(data:image/png; display: block; height: 44px; margin: 0 auto -44px; position: relative; top: -22px; width: 44px;">
</div>
</div>
<div style="margin: 8px 0 0 0; padding: 0 4px;">
<a href="https://www.instagram.com/p/8Xb_2YTCY3/" style="color: black; font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 14px; font-style: normal; font-weight: normal; line-height: 17px; text-decoration: none; word-wrap: break-word;" target="_blank">Kutsutaan mukaan uusia vapaaehtoisia! #punainenristi #nuvuko2015 #vapaaehtoinen #vapaaehtoistoiminta #tulemukaan #uusia #jäseniä #tempaus @sprturku</a></div>
<div style="color: #c9c8cd; font-family: Arial,sans-serif; font-size: 14px; line-height: 17px; margin-bottom: 0; margin-top: 8px; overflow: hidden; padding: 8px 0 7px; text-align: center; text-overflow: ellipsis; white-space: nowrap;">
A photo posted by SPR Varsinais-Suomen nuoret (@sprvsnuoret) on <time datetime="2015-10-03T06:57:51+00:00" style="font-family: Arial,sans-serif; font-size: 14px; line-height: 17px;">Oct 2, 2015 at 11:57pm PDT</time></div>
</div>
</blockquote>
<script async="" defer="" src="//platform.instagram.com/en_US/embeds.js"></script> <br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<h3>
</h3>
<h3>
Aloitteista nopeisiin kokeiluihin</h3>
Vuosikokouksessa oli tapana kirjoittaa iso kasa aloitteita, joihin kasattiin paljon muutostoiveita. Monessa järjestössä vuosikokousaloitteet jätetään keskustoimiston ja hallituksen harteille. Valitettavan usein ne katoavat mustaan laatikkoon ja niistä sitten raportoidaan se, mikä muistetaan vuoden päästä. Työntekijöillä saattaa olla vähän huono omatunto, kun ei ehtinytkään valmistella ja toteuttaa kaikkia ajatuksia. Vuosikokousedustajat saattavat olla pettyneitä, kun suuret toiveet eivät toteutuneetkaan.<br />
<br />
Nyt tämä käännettiin toisinpäin. Kokouksessa suunniteltiin seitsemän nopeaa kokeilua uusien mukaansaamiseksi. Ne toteutettiin seuraavien parin kuukauden aikana ja niihin osallistui 330 uutta nuorta.<br />
<br />
Kun osallistujat olivat itse suunnittelemassa toimenpiteitä, energia kantoi vielä kuukausia kokouksen jälkeen toteutukseen saakka. Sitoutuminen tapahtui open space -työpajan muutamien tuntien aikana.<br />
<br />
Tämä ei poista rakenteellisempien ja isompien aloitteiden tarvetta. Ne voidaan suunnitella osana open spacea, hyväksyä ja toteuttaa entiseen tapaan. Pienten kokeilujen kautta on helpompaa levittää toteutus koko järjestökentälle.<br />
<br />
<h3>
Miten käytät yhteistä aikaa?</h3>
Kun vapaaehtoisten ja luottamushenkilöiden aika on yhä tiukemmalla, motivaatio ja jaksaminen mietityttää monessa järjestössä. Tarvitaan uusia, parempia keinoja käyttää yhteistä aikaa.<br />
<br />
Vuosikokouksen jälkeen osallistujilta tulvi myönteistä palautetta sekä järjestäjille, että minulle. Tämä on tähän saakka ollut ainoa kerta, kun osallistujat ovat tulleet kiittämään ja halailemaan vielä viikkoja työpajan jälkeen. Tämä ei sinänsä ole ihme. Itseohjautuvuusteorian mukaisesti ihmisiä motivoi vapaus (autonomia), kyvykkyyden tunne ja yhteisöllisyys. Open space -työskentely mahdollistaa nämä kaikki.<br />
<blockquote class="instagram-media" data-instgrm-captioned="" data-instgrm-version="7" style="background: #fff; border-radius: 3px; border: 0; box-shadow: 0 0 1px 0 rgba(0 , 0 , 0 , 0.5) , 0 1px 10px 0 rgba(0 , 0 , 0 , 0.15); margin: 1px; max-width: 658px; padding: 0; width: 99.375%;">
<div style="padding: 8px;">
<div style="background: #F8F8F8; line-height: 0; margin-top: 40px; padding: 50.0% 0; text-align: center; width: 100%;">
<div style="background: url(data:image/png; display: block; height: 44px; margin: 0 auto -44px; position: relative; top: -22px; width: 44px;">
</div>
</div>
<div style="margin: 8px 0 0 0; padding: 0 4px;">
<a href="https://www.instagram.com/p/8XW8lTTCTj/" style="color: black; font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 14px; font-style: normal; font-weight: normal; line-height: 17px; text-decoration: none; word-wrap: break-word;" target="_blank">I dag är en bra dag! #nuvuko2015 #Jyväskylä #vuosikokous #valiomyrsky #openspace @sprturku</a></div>
<div style="color: #c9c8cd; font-family: Arial,sans-serif; font-size: 14px; line-height: 17px; margin-bottom: 0; margin-top: 8px; overflow: hidden; padding: 8px 0 7px; text-align: center; text-overflow: ellipsis; white-space: nowrap;">
A photo posted by SPR Varsinais-Suomen nuoret (@sprvsnuoret) on <time datetime="2015-10-03T06:13:43+00:00" style="font-family: Arial,sans-serif; font-size: 14px; line-height: 17px;">Oct 2, 2015 at 11:13pm PDT</time></div>
</div>
</blockquote>
<script async="" defer="" src="//platform.instagram.com/en_US/embeds.js"></script>
Perinteinen kokous on toimiva keino päättää yksinkertaisista ja suoraviivaisista asioista. Isoissa kokouksissa aika menee muutamien ihmisten perättäisten puheenvuorojen kuunteluun. Jäsendemokratian kannalta on tärkeää, että jokainen tulee kuulluksi ja se harvoin toteutuu isoissa kokouksissa. Kuulluksi tulemiseen, innostamiseen, luovuuteen ja vahvaan sitoutumiseen on olemassa monia parempia menetelmiä. Open space on yksi innostusta vapauttava ja sitoutumista synnyttävä osallistava menetelmä.<br />
<br />
<h3>
Tämä voi toimia nuorilla, mutta entä aikuisilla?</h3>
Pari viikkoa tuon 2014 vuosikokouksen jälkeen vedin 100 osallistujan open spacen eläkkeelle jääneille opettajille. Erään osallistujan palaute oli:<br />
<blockquote class="tr_bq">
<i>"Alussa tuntui vähän sekavalta, mutta sait meidät mummotkin innostumaan!"</i></blockquote>
Open space toimii aina, kun aihe on osallistujille tärkeä ja heillä on siitä osaamista. Kuitenkin tärkeämpää kuin yksittäinen menetelmä on käyttää hyvin osallistujien aikaa ja valita siihen tarkoituksenmukaiset keinot.<br />
<br />
<h3>
Syyskokous tai kevätkokous open spacena?</h3>
<br />
Toimintasuunnitelmaan tulevia toiveita on helppo käsitellä open spacella. Toimintakertomuksen käsittelyn open spacella voisi aloittaa kysymyksellä: mikä on ollut parasta kuluneessa vuodessa tai parhaat kokemukset strategian toteutuksesta. Keskustelujen tulokset käsitellään osana normaalia vuosikokousta,
aloitteiden, ponsien tai toimintasuunnitelman tapaan. Kun keskustelut ja
tarvittava pilkunviilaus kiinnostuneiden kesken on käyty open space -osiossa, kokous sujuu nopeammin.<br />
<br />
<h3>
Käytä vapaaehtoisten aikaa mielekkäästi </h3>
Vapaaehtoiset haluavat käyttää niukan aikansa mielekkäästi.
Keskusteluissa annetaan vertaistukea, innostutaan ja luodaan
ystävyyssuhteita. Se kaikki innostaa, auttaa jaksamaan ja luo toimivaa
yhteisöä. <br />
Käytetään yhteinen aika vastuullisesti, parhaalla mahdollisella tavalla.<br />
<br />
<a href="https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLScsLepkmKMGgRAdTRqaWmInLMYJhhSgVmtBJOYApxd2PQeNoA/viewform" target="_blank">Lataa tästä</a> itsellesi pikaopas open space soveltamisesta vuosikokouksiin. <br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLScsLepkmKMGgRAdTRqaWmInLMYJhhSgVmtBJOYApxd2PQeNoA/viewform" target="_blank"><img alt="Lataa tästä pikaopas open spacen kokouskäyttöön" border="0" height="52" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXCYRlHm5xkw3nir7Ag363p59fOSb7TMy9L2aokeXkaRCtx7r45HiCZU2fg54QZd3qaLNYVfmRjFvsg6QYHnkG8XC3AwR_lTPh2VZYY68c6xobOhIfymsM_ukwesi3pAm3JPK4aw4py1Q/s320/Valinta_999%2528094%2529.png" width="320" /></a></div>
<br />
Oli kyseessä sitten syyskokous tai kevätkokous, voi prosessista aina tehdä osallistavamman ja yhteisöllisemmän. <a href="mailto:poista_t%C3%A4m%C3%A4_lari@karreinen.org" target="_blank">Ota yhteyttä</a> niin jutellaan miten tämä onnistuisi teillä.<br />
<br />
Perehdy lisää osallistavaan johtamiseen ja itseohjautuvuuden vahvistamiseen: <a href="https://ssl.eventilla.com/artofhosting" target="_blank">Art of Hosting: Miten vahvistaa itseohjautuvaa toimintaa kansalaisjärjestöissä? 2.-4.12.2016</a>Lari Karreinenhttp://www.blogger.com/profile/11411367822197866762noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-5290539274070876251.post-77157946864620138602016-09-13T14:37:00.001+03:002023-10-23T13:32:17.168+03:00Osallista koko työyhteisö muutokseen: case terveysaseman kehittämispäivä<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXXLhMHzOKh-hX3xdjDHz18Njy2sC5NQWl6XXLDZd3ZFGG_odzL4cjZ6MObeAwuqqTKDlU3ywkn0e_DjojAkn2oLLo8j4PYcrcpG11T_9K7CYpB1RD5ScBPlQfK4wHok75tmqqtfo8lfQ/s1600/organisaatioraati.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXXLhMHzOKh-hX3xdjDHz18Njy2sC5NQWl6XXLDZd3ZFGG_odzL4cjZ6MObeAwuqqTKDlU3ywkn0e_DjojAkn2oLLo8j4PYcrcpG11T_9K7CYpB1RD5ScBPlQfK4wHok75tmqqtfo8lfQ/s640/organisaatioraati.jpg" width="436" /></a></div>
<br />
Tehtävä: suunnittele ja toteuta terveysaseman toimintaperiaatteen muutosprosessi tilanteessa, jossa henkilöstö kokee, ettei heitä kuulla ja työhyvinvointia pitäisi parantaa.<br />
<br />
Tilanne: Yli 20 lääkärin ja hoitajan terveysaseman toimintaperiaate piti muuttaa radikaalisti. Perinteinen ajanvarausvastaanoton sijaan tavoitteena oli hoitaa potilaat saman päivän aikana. <br />
<br />
Jotta henkilöstö saadaan muutoksen suunnitteluun mukaan heti alusta lähtien, toteutustavaksi valittiin <a href="http://www.karreinen.org/2016/05/organisaatioraati.html" target="_blank">organisaatioraati</a>. Hoitajista ja lääkäreistä koottu raati kokoontui useaan otteeseen työstämään toimintamallia. Raadin työn tulokset käsiteltiin koko henkilökunnan kanssa kehittämispäivässä, jotta mahdollisimman moni kokisi, että he ovat olleet mukana yhdessä luomassa uutta toimintatapaa. Samalla hyödynnettiin koko henkilöstön osaaminen muutoksen suunnittelussa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<h3>
1) Alussa toiveet ja huolet esiin</h3>
Mikä on parasta, mitä tässä päivässä voisi tapahtua? Myönteisesti viritetty kysymys antoi päivän ensimmäiselle parikeskustelulle innostavan lähdön. Siitä jatkettiin huolikävelylle toisen parin kanssa, jotta jokaisella oli aikaa tuoda esiin muutokseen liittyvät huolet ja kysymykset. Kysymykset ja huolet kirjattiin, jotta niitä voitiin hyödyntää tärkeimpien ratkaistavien kysymysten löytämisessä.<br />
<br />
Tavoitteena oli maadoittaa osallistujat todellisuuteen ratkomaan onnistumisen kannalta tärkeimpiä huolia. Huolten käsittely tarvittiin myös tasapainottamaan voimavaroja ja onnistumisia korostavaa ratkaisukeskeistä lähestymistapaa.<br />
<br />
<h3>
2) Mistä muutoksessa on kysymys? Miten raati on sen ajatellut? </h3>
Ennen ongelman ratkaisemista on tärkeää ymmärtää, mitä kysymystä ollaan ratkomassa ja miksi. Hoitajilla ja lääkäreillä ei työpäivän aikana ollut muutamaa lyhyttä tiimikokousta lukuunottamatta aikaa perehtyä suunniteltuun muutokseen. Siksi aloitusta seurasi raatilaisten vetämät pienryhmäkeskustelut, joissa käsiteltiin miksi muutosta ollaan tekemässä ja miten raati on ajatellut että se tehtäisiin. Lisäksi kerrottiin, mitä vielä ratkaisemattomia isoja kysymyksiä raadilla on.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh4hzaz7GZuNZ7qNi7wYLebmGAXUllgdZrIMoHH2GxZnMEhNJmAECVQeS95Dw4SWwrDqrWKCb8nySfyIEvtNVcxjgIb4IFcwRX2RHRw0uzowuJCgk5OuL_l7vubUcPvZ_xnyufS1Dbnw0A/s1600/Valinta_999%2528095%2529.png" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="238" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh4hzaz7GZuNZ7qNi7wYLebmGAXUllgdZrIMoHH2GxZnMEhNJmAECVQeS95Dw4SWwrDqrWKCb8nySfyIEvtNVcxjgIb4IFcwRX2RHRw0uzowuJCgk5OuL_l7vubUcPvZ_xnyufS1Dbnw0A/s320/Valinta_999%2528095%2529.png" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuvan osallistujat eivät liity tapaukseen.</td></tr>
</tbody></table>
Keskustelun sorina täytti salin nopeasti. Pienemmissä ryhmissä on helpompi keskustella ja useampi pääsee ääneen. Osallistujat saivat vastauksia huolikävelyn kysymyksiinsä sekä tilaisuuden esittää lisää kysymyksiä. Ja vaikka ei ollut vielä tarkoitus lähteä ratkaisemaan kaikkia huolia, niin moni ryhmä huomasi löytävänsä vastauksia ja myönteinen tunnelma alkoi vahvistua. <br />
<br />
<h3>
3) Ruuhkatilanteista selviytyminen ja työn hallinnan vahvistaminen</h3>
Tiimikokouksissa oli muutokseen liittyvänä suurimpana huolena noussut työssä jaksaminen ja miten varmistetaan, että työpäivät eivät veny. Siksi tavoitteena oli vahvistaa uskoa muutoksesta selviytymiseen ja oivalluttaa omien voimavarojen käyttöön. Valitsin menetelmäksi arvostavalla haastattelun ensimmäisen vaiheen, vahvuuksen ja hyvien käytäntöjen löytämisen.<br />
<br />
Tässä sekoitettiin taas ryhmiä, jotta lääkärit ja hoitajat oppisivat tuntemaan toisiaan paremmin. Ryhmissä jokaista haastateltiin vuorollaan parhaista käytännöistä, joita voitaisiin soveltaa ruuhkatilanteista selviämiseen uudessa vastaanottomallissa.<br />
<blockquote class="tr_bq">
<i>"Pyydän sinua muistelemaan työurasi ajalta tapausta, jolloin onnistuit ennakoimaan tai hallitsemaan ruuhkaa. Tilannetta, joka pysyi kohtalaisesti hallussa, vaikka ainekset katastrofiinkin olivat olemassa.<br /><br />Mieti tapausta, jolloin onnistuitte ehkäisemään ruuhkautumista tai ainakin pitämään tilanteen hallussa. Pienikin asia, joka on mennyt kohdalleen, on tärkeä."</i></blockquote>
Osallistujat uppoutuivat haastatteluihin ja sieltä nousi hyödyllisiä toimintatapoja esiin. Samalla vahvistettiin jokaisen asiantuntijuutta ja kuulluksi tulemisen tunnetta. Haastatteluaineisto kerättiin valmiille lomakkeille. Lopuksi se luokiteltiin kahteen: miten voi ennaltaehkäistä ruuhkien syntymistä ja toimenpiteisiin, joilla ruuhka puretaan.<br />
<br />
<h3>
4) Mielikuva onnistuneesta ruuhkan purkamisesta</h3>
Arvostavan haastattelun toinen vaihe on yhteisen vision luominen. Se tuottaa hyvin ylätason lauseita, joskin voimallisia sellaisia. Tässä kohtaa sellainen olisi voinut jäädä vähän irralliseksi siitä isoimmasta huolesta, ruuhkatilanteista selviytymisestä. Siksi päätin keskittyä vahvistamaan mielikuvaa onnistuneesta ruuhkatilanteen käsittelystä Lontoon Brief-instituutin suosimalla tekniikalla, luomalla mahdollisimman yksityiskohtainen ja elävä kuva toivotusta tulevaisuudesta haastatteluissa kerätyn aineiston pohjalta. Sen avulla voitiin tarkastella vaihtoehtoisia näkemyksiä siitä, miten asiat voisivat järjestyä.<br />
<br />
Ison ryhmän yhteiskeskustelu tai ryhmäprosessi ei olisi päivän aikatauluun mahtunut, joten otin seitsemän tuolia eteen akvaariokeskusteluun. Akvaariokeskustelun säännöt olivat:<br />
<br />
<ul>
<li>Vain yksi puhuu kerralla ja keskitytään niihin toimintatapoihin, jotka auttavat </li>
<li>Yksi tuoli tyhjäksi ja kun kuka tahansa haluaa liittyä keskusteluun, niin tulee tyhjälle tuolille. Sen jälkeen pitää odottaa, että yksi keskustelijoista lähtee ja tuoli vapautuu, ennen kuin voi puhua. </li>
<li>Saa tulla takaisin jos haluaa. </li>
</ul>
<br />
Vapaaehtoiset akvaariokeskustelijat löytyivät nopeasti kun siitä oli sovittu pienryhmissä etukäteen. Keskustelu ruuhkautumisen ennaltaehkäisystä lähti nopeasti käyntiin muutamilla kysymyksillä:<br />
<br />
<blockquote class="tr_bq">
<i>On marraskuinen maanantaiaamu 2016 ja takana on useita vastaavia maanantaipäiviä, jolloin on annettu paljon aikoja iltapäivään ja on ollut nähtävissä, että se ruuhkautuu. Jotenkin näistä tilanteista on selvitty kunnialla ja saatu päätettyä työpäivä kutakuinkin ajallaan. Ei se helppoa ole ollut, mutta matkan varrella kertynyttä kokemusta ja oppia on osattu hyödyntää.<br />Tullessasi terveysasemalle tunnet varmuutta, että jono saadaan tänäänkin hoidettua, vaikkei se olekaan helppoa.</i> </blockquote>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjN-1aTUudD8qMMVe3lypIIKrWbxLtUiTmYPMHNhHVdCWHzEd_aBqYwlbV0Y4Q1D7Aze-bmEBf7Nh1Ht2XQxnhP-TDFLIAP2qtVtc39ZYLDxWxgypj40e-Vx1oTKZfUl22xQf3W-5bvNRw/s1600/Valinta_999%2528096%2529.png" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="230" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjN-1aTUudD8qMMVe3lypIIKrWbxLtUiTmYPMHNhHVdCWHzEd_aBqYwlbV0Y4Q1D7Aze-bmEBf7Nh1Ht2XQxnhP-TDFLIAP2qtVtc39ZYLDxWxgypj40e-Vx1oTKZfUl22xQf3W-5bvNRw/s320/Valinta_999%2528096%2529.png" width="320" /></a></div>
<blockquote class="tr_bq">
<i>Astuessasi sisään ovesta kiität mielessäsi niitä hoitajia ja lääkäreitä, jotka jo viime viikolla tekivät asioita ruuhkautumisen estämiseksi. Mistä kiität heitä?<br /><br />Mitä työkaverisi kertoo sinulle että on tehty jo kuukausi tai useampi sitten, mikä auttaa potilaiden hoitamisessa saman päivän aikana?</i><i><br />Mitä aamun ensimmäisenä tuntina tapahtuu, mikä vahvistaa työkavereidesi uskoa, että tänäkin maanantaina potilaat saadaan hoidettua työpäivän aikana?</i> </blockquote>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhW_iEQcqRDFT7E5TouNjde5wJsxmF7vsOp0V1N_8K84I-3JLgJNu0LkrveoQCGDX4_rh911iekFZmNst1_nk0Ao9sBHBImZ6OoCo7bi7504SWXcDxORPyE9YttvV15BwU08BnD_hxQ9QI/s1600/Valinta_824.png" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhW_iEQcqRDFT7E5TouNjde5wJsxmF7vsOp0V1N_8K84I-3JLgJNu0LkrveoQCGDX4_rh911iekFZmNst1_nk0Ao9sBHBImZ6OoCo7bi7504SWXcDxORPyE9YttvV15BwU08BnD_hxQ9QI/s320/Valinta_824.png" width="241" /></a></div>
<br />
Visualisoin keskustelun tulokset fläpille. Ryhmää vaihdettiin ja toinen samanlainen keskustelu käytiin siitä, miten syntynyt ruuhka puretaan. Kuten ideoinnissa yleensä, kaikki ehdotukset eivät ole toteutettavissa. Toimintatapojen ja hyvään vuorovaikutukseen liittyvät asiat taas ovat jokaisen tehtävissä.<br />
Testasin molempien keskustelujen ratkaisuja nopealla viisisormiäänestyksellä. Molempien keskiarvot olivat myönteisen puolella. Lopuksi tietysti annettiin raikuvat aplodit hyville akvaariokeskusteluille. <br />
Onnistuneen suorituksen miettiminen on urheilijoiden hyödyntämä keino valmistautua huippusuoritukseen. Sillä luodaan mielenmallia onnistuneesta suorituksesta ja vahvistetaan uskoa, että se on mahdollista. Kun ratkaisut tulivat työntekijöiltä itseltään, ne ovat varmimmin sellaisia, joita myös halutaan käyttää.<br />
<br />
<br />
<h3>
5. Askel konkretiaan: toimenpiteiden suunnittelu </h3>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhfHaJNGsyY6tmfeoxA8dWPv3aFMK0618n7jOXx3tkjQ876W1H_ESpuo45BsaKzkF47AQIASGcBzEa_VgxaxLiiKfGj0DsJ7fyOykfFH8bWDRW5Zl83V1H3VIQmfT9NRn3FauX4NeUtC9U/s1600/Valinta_999%2528097%2529.png" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="211" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhfHaJNGsyY6tmfeoxA8dWPv3aFMK0618n7jOXx3tkjQ876W1H_ESpuo45BsaKzkF47AQIASGcBzEa_VgxaxLiiKfGj0DsJ7fyOykfFH8bWDRW5Zl83V1H3VIQmfT9NRn3FauX4NeUtC9U/s320/Valinta_999%2528097%2529.png" width="320" /></a></div>
Aamupäivän aikana kerättiin paljon avoimia kysymyksiä huolikävelyllä, raadin vetämistä keskusteluista ja arvostavasta haastattelun jälkeinen akvaariokeskustelustakin nousi lisää ratkaistavia aiheita. Kun aiheita on paljon ja osallistujat ovat parhaat ihmiset ratkaisemaan ne, sopii työskentelytavaksi <a href="http://www.karreinen.org/2013/09/voiko-itseorganisoitumista-johtaa-open.html" target="_blank">open space</a>.<br />
<br />
Siinä osallistujat nostivat esiin ne aiheet, jotka on ratkaistava ensin, jotta uusi vastaanottomalli päästään aloittamaan. Ryhmät muodostettiin näiden aiheiden perusteella. Tuloksien koontiin oli valmisteltu kysymyspohja ja ryhmät kirjoittivat vastauksensa fläpille.<br />
<br />
<h3>
6. Yhteinen lopetus</h3>
Osallistavat prosessit pitää päättää yhteisesti. Otin lopetukseen lyhyen reflektiokeskustelun pareittain siitä, mitä kukin oli päivässä oppinut. Teimme yhteenvedon piirissä, jossa jokainen sai sanoa sen, mitä mielen päällä oli. Kuten yleensä tällaisten päivien yhteenvedossa, yhteiset keskustelut koettiin merkityksellisiksi ja niitä toivottiin enemmän.<br />
Viimeistelimme kokonaisuuden vielä myönteisellä juoruilulla. Siinä kerrottiin myönteisiä juoruja kolmikon jokaisen jäsenen supertaidoista, jotka auttavat yhteisöä onnistumaan muutoksessa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjPG_vuWCOzuLOaKx2WPrhrWJlzBX5F8T8sGwxserW-tiTrkFtzwYwvB0flkmLe5XihlLAC3LkGJWbvXFdGiTNGmy6TNBIPl4P3s7uv_TZ0osuY_K7WJnYU-Y_tuN2E1Dcs_hqUIgctgCs/s1600/Valinta_999%2528098%2529.png" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="223" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjPG_vuWCOzuLOaKx2WPrhrWJlzBX5F8T8sGwxserW-tiTrkFtzwYwvB0flkmLe5XihlLAC3LkGJWbvXFdGiTNGmy6TNBIPl4P3s7uv_TZ0osuY_K7WJnYU-Y_tuN2E1Dcs_hqUIgctgCs/s400/Valinta_999%2528098%2529.png" width="400" /></a></div>
<br />
<a href="mailto:lari%28at%29karreinen.org" target="_blank">Ota yhteyttä</a> kun tarvitset voimauttavan kehittämispäivän muutostilanteisiin, työhyvinvoinnin vahvistamiseen tai toiminnan kehittämiseen.<br />
<br /><i>Päivän menetelmistä erityiskiitokset huolikävelystä Marika Tammeaidille, Brief-menetelmään perehdytyksestä Mari Juote-Pesoselle sekä Chris Ivesonille sekä organisaatioraadista Jim Roughille. </i><br />
<br />
<i>Työyhteisöjen valmentaminen on aina herkkä tilanne. </i><i><i> Paljon mielenkiintoista tapahtui päivän aikana ja palautteessa nousi paljon oivaltavia yksityiskohtia, joista olisi avartavaa kertoa. </i>Olen kirjoittanut tämän tilaajan pyynnöstä niin, ettei terveysasemaa voi tunnistaa ja kuvaan vain pintapuolisesti omia havaintojani ryhmän tuntemuksista. Kuvat eivät liity tapaukseen.</i>Lari Karreinenhttp://www.blogger.com/profile/11411367822197866762noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5290539274070876251.post-78160923832543541922016-09-05T11:55:00.000+03:002018-04-04T11:55:28.011+03:00Art of Hosting ja osallistavan johtamisen taidetta <a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhASiMcO4Zu3BmDjqMDgOivdLRJeSmFCzxxeLsEAg3TdT4z884eZeC5w5bdQZyomP28bQ0JTSpa8OM_okMmxlgbReb4PGorzpp6Vq5jUdjFJ5oY9zX2en_vJONo311gGA9PqoJQQjH10WE/s1600/Valinta_348.png" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="713" data-original-width="1274" height="223" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhASiMcO4Zu3BmDjqMDgOivdLRJeSmFCzxxeLsEAg3TdT4z884eZeC5w5bdQZyomP28bQ0JTSpa8OM_okMmxlgbReb4PGorzpp6Vq5jUdjFJ5oY9zX2en_vJONo311gGA9PqoJQQjH10WE/s400/Valinta_348.png" width="400" /></a><br />
Art of Hosting tekee osallistavasta johtamisesta taidetta: kuinka
hienovaraisilla <a href="http://shapeshiftstrategies.wordpress.com/2011/11/16/shaping-questions-for-poweful-check-in-and-check-out-processes/" target="_blank">yksityiskohdilla</a> voidaan luoda hyvää dialogia.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiTuEv-dsK51-efF-u-QAqyrrctHED5DLS_EERkAfiOoLCemAtCDH-kwXYyszlt8faEENTyNVNabJIjHfMdRerTI4ZQMgvJhElAkjNIBkuKLiJuVksgKE-FlqUiW2leDNh8kiaFRbTYfmI/s1600/Valinta_347.png" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="590" data-original-width="775" height="243" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiTuEv-dsK51-efF-u-QAqyrrctHED5DLS_EERkAfiOoLCemAtCDH-kwXYyszlt8faEENTyNVNabJIjHfMdRerTI4ZQMgvJhElAkjNIBkuKLiJuVksgKE-FlqUiW2leDNh8kiaFRbTYfmI/s320/Valinta_347.png" width="320" /></a> <br />
<br />
Se antaa keinot ryhmien ja isojen yhteisöjen osallistavaan johtamiseen, jolla päästään yhteiseen tavoitteeseen, vastuuseen, sitoutumiseen ja itseohjautuvaan toimintaan. Se auttaa vahvistamaan halua kuunnella erilaisia näkemyksiä, luoda tilaa osallistumiselle sekä toisten huomioimiselle ja muuntaa ristiriidat luovaksi yhteistoiminnaksi.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjZbHz3mUWmU0mmJ09mVDi5GyozqB5v4X1TfC8-AW2zS4vgf7pOXUBFQ9f4J-0Su-hcRqsKjgVEEPcixI_cCgDl-TfYGVOa0KQ-UjlOvzq6zjivu3uGk4DS8IRIhUXLqn4wE69iywNBQc4/s1600/20170617_142048.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="224" data-original-width="1600" height="88" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjZbHz3mUWmU0mmJ09mVDi5GyozqB5v4X1TfC8-AW2zS4vgf7pOXUBFQ9f4J-0Su-hcRqsKjgVEEPcixI_cCgDl-TfYGVOa0KQ-UjlOvzq6zjivu3uGk4DS8IRIhUXLqn4wE69iywNBQc4/s640/20170617_142048.jpg" width="640" /></a></div>
<a href="http://otavanopisto.fi/koulutuskalenteri/art-of-hosting---rakenna-siltoja-dialogilla-13.-15.6.2018-otava" target="_blank"><br /></a><a href="http://otavanopisto.fi/koulutuskalenteri/art-of-hosting---rakenna-siltoja-dialogilla-13.-15.6.2018-otava" target="_blank">Tule mukaan Art of Hosting - Rakenna siltoja dialogilla 13.-15.6.2018</a> <br />
koulutukseen oppimaan ja harjoittelemaan menetelmiä vaikeiden yhteiskunnallisten kysymysten ratkaisemiseen. Tämänkertainen Art of Hosting -koulutus on suunnattu palvelemaan erityisesti julkisen sektorin organisaatioiden, järjestöjen, tutkijoiden, fasilitaattoreiden ja yhteiskunnallisten muutosagenttien tarpeita.<br />
<br />
Mitä Art of Hosting on käytännössä? Esimakua saat seuraavien kysymysten kautta ja syventymään pääset Otavan opistolla käytännön harjoituksissa.<br />
<br />
<h3>
Miten johdan innostusta ja vastuunottoa?</h3>
Johtajan tehtävänä on
luoda yhteinen tavoite ja innostaa työntekijät ja verkostot
toteuttamaan se. Mutta harva meistä on se tulisieluinen puhuja, joka saa
joukot syttymään liikkeelle. Ja vaikka saisikin, niin kannettu vesi ei
kaivossa kauaa pysy. Ylhäältä on vaikea innostaa. Innostuksen on
lähdettävä sisältä, jokaisesta itsestään. Entä jos innostus ja vastuunotto kasvatetaan sisäisesti, eikä johtajan kautta? <br />
Art of Hosting antaa
tähän kaksi voimakkainta innostuksen johtaisen menetelmää, jotka tiedän:
open spacen ja arvostavan haastattelun. Molempien peruskaava on sama:
luo ympäristö, jossa voimavarat, vastuu ja innostus pääsevät valloilleen
ja astu pois tieltä. Yksinkertaista, voimakasta ja vaativaa.<br />
<br />
Esimerkki arvostavan haastattelun ja open spacen käytöstä <a href="https://drive.google.com/file/d/0B6GcLYKpdOvvS2oyTnV3UFlMSWM/edit?usp=sharing" target="_blank">Suomi-Unkari -seuran</a> strategian jalkauttamisessa. <a href="http://www.karreinen.org/2012/09/arvostava-haastattelu-ratkaisuja.html">Lue Arvostava haastattelu</a> yhdistystoiminnan kehittämisessä. <br />
<br />
<iframe allowfullscreen="" frameborder="0" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/Z7b3CukcYF0" width="560"></iframe>
<br />
<br />
<h3>
Voi kunpa meilläkin olisi kansalaisliikemäistä toimintaa!</h3>
Näin
huokaisi erään liiton järjestöpäällikkö. Aktiiviset vapaaehtoiset
organisoivat viikoissa Meillä on unelma -konsertit, joihin osallistui
tuhansia ihmisiä eri puolilla Suomea. Vastaanottokeskusten tukiryhmiä
muodostui itsestään, kun tarve oli suuri.<br />
Ylhäältä alaspäin toimiva hallinto on korvautumassa uudenlaisten johtamisstrategioiden tieltä. Erilaisissa kumppanuuksissa ja itseohjautuvissa verkostoissa yhteisön jokainen jäsen on samanaikaisesti vastuussa sekä itsensä että muiden johtamisesta.<br />
Open spacen periaatteiden ja
yhteisen kysymyksen ymmärtämisen kautta voimme rakentaa ja johtaa
itseohjautuvia verkostoja.<br />
<br />
<a href="http://www.karreinen.org/2013/09/voiko-itseorganisoitumista-johtaa-open.html" target="_blank" title="open space">Open space vapaaehtoisten johtamisessa </a>ja <a href="http://www.punainenristi.fi/uutiset/20141009/nuorten-vuosikokous-aanesti-uudesta-nuorisotoimikunnasta" target="_blank">Punaisen Ristin nuorten vuosikokouksessa</a>.<br />
<iframe allowfullscreen="" frameborder="0" height="360" mozallowfullscreen="" src="https://player.vimeo.com/video/69798729?color=ff9933&title=0&byline=0&portrait=0" webkitallowfullscreen="" width="560"></iframe>
<br />
<h3>
Kun intressit ovat ristikkäisiä ja yhteiset ratkaisut epäselviä</h3>
Prosessikaavioilla
ei voi johtaa innostusta ja sytyttää liekkiä. Niillä ei ratkota
monimutkaisia pirullisia yhteiskunnallisia ongelmia, kuten
ilmastonmuutosta, rasismia, kansanterveyttä, syrjintää, velkakriisiä tai
elintasoeroja. Eikä edes pienempiä yhteisöjen ongelmia, kuten yhteisön
hyvinvointia, innostuksen puutetta tai erilaisista tarpeista syntyviä
ristiriitoja.<br />
Näihin ongelmiin ei vain ole oikeaa ratkaisua. On
vain huonompia ja parempia keinoja. Ne ovat ainutlaatuisia, juuri sen
yhteisön ominaisuuksista syntyviä monimutkaisia kudelmia. <br />
Siksi
niitä ei voi analysoida ja ratkaista kerralla, lineaarisesti. Se vaatii
syklistä lähestymistapaa, pieniä kokeiluja ja jatkuvaa parantamista.
Entistä parempaa vuorovaikutusta. Ratkaisut löytyvät kuulemisen,
tutustumisen ja tiedon etsimisen, kyseenalaistamisen ja syventymisen
kautta yhdessä sitoutuneeseen ja viisaaseen toimintaan. Tähän
dialogisuuteen esimerkiksi piiritekniikka antaa keinoja kuulla toisia ja löytää yhteisiä ratkaisuja.<br />
<br />
<a href="http://www.thecircleway.net/" target="_blank" title="Circle practice">Piiritekniikka</a><br />
<iframe allowfullscreen="" frameborder="0" height="360" mozallowfullscreen="" src="https://player.vimeo.com/video/69785464?color=ff9933&title=0&byline=0&portrait=0" webkitallowfullscreen="" width="560"></iframe><br />
<br />
<h3>
Miten osata toimia ilman, että yhdistyslaki ja kokousbyrokratia kangistavat luovuutta ja vapautta? </h3>
Kun pirulliset
ongelmat eivät ole helposti pilkottavissa, tarvitaan yhteistyötä. Julkinen hallinto elävät rakenteissa, virastoissa, yksiköissä, jotka eristävät
toimijat toisistaan. Organisaatiomatriiseista ja johtosäännöistä huolimatta tieto ei aina kulje. Innostus ei välity. Vastuuta ei
oteta. Tarvitaan yhteistyön rakenteita, piirejä ja verkostoja, joissa
ihmisten on luontevaa kuulla toisten tarpeita ja toimia. <br />
Ravintolapäivä loi ilmiön, jossa ihmisten innostus ja
yhteistoiminta onnistuu minimirakenteilla. Mitä uusia keinoja meillä on
organisoitua? Kaikki alkaa oikeiden <a href="http://shapeshiftstrategies.wordpress.com/2011/11/15/shaping-powerful-questions/" target="_blank">voimallisten kysymysten löytämisestä</a>. Sen jälkeen tiedon ja ryhmän koko viisauden keruuseen sopii esimerkiksi kahvilamenetelmät.<br />
<br />
<a href="http://www.theworldcafe.com/" target="_blank" title="world cafe">World cafe </a><br />
<iframe allowfullscreen="" frameborder="0" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/YG_6iBcyP7w" width="560"></iframe>
<br />
<h3>
</h3>
<h3>
Kuinka innostan yhteisen projektin suunnitteluun nopeasti ja opimme samalla? </h3>
Oli kyse paikallisesta kulttuuritoiminnasta, yrittäjyyden edistämisestä tai vaikkapa kaupungin strategian jalkautuksesta, niin yhteisen toiminnan suunnitteluun tarvitaan omat työkalunsa. Näitä ovat <a href="https://sites.google.com/a/pro-action.eu/pro-action-caf-/how-to-become-a-host/hosting-kit">Pro Action cafe</a> tai Design for Wiser Action, joista saa selkeän prosessin toteutuksen suunnitteluun.<br />
<br />
<a href="https://sites.google.com/a/pro-action.eu/pro-action-caf-/how-to-become-a-host/hosting-kit">Pro Action cafe</a> <br />
<iframe allowfullscreen="" frameborder="0" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/2sWHCLWYa8o" width="560"></iframe>
<br />
<br />
Isompiin kokonaisuuksiin eight breaths of design:<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://api.ning.com/files/Hu6bOG3IkcRrQP7ywCv5g4mT0AEg98rtJB2GDEwHutE0X-hWH-N2LrRS64I6bGakdyTACN2-qXc7RLWpq2-LOQEuT3qEEVB1/The8Breaths0313.pdf" target="_blank"><img alt="Eight breaths of design" border="0" height="237" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEifcROmEwW6ZNIABc1v15mm_U1k4_dgGRrp90OTFOQo0lr2hPj_wqwmc5vN0y3uMhK0JgV_MbBPYtJ3Lv92OS_s7ECgZLRCN7N2UL2kt4IR_rIwxPIg8VpN3IRSB6Po7BoS7W56D3erIss/s320/Valinta_999%2528079%2529.png" width="320" /></a></div>
<br />
<h3>
Mihin tämä kaikki johtaa?</h3>
Satoa ei pidä heittää hukkaan, vaan korjata. Sadonkorjuun taito on olennaisen poimiminen keskustelusta jatkoa varten. Suunnittele ensin lopputulos ja sadonkorjuu, sitten vasta tie sinne.<br />
<iframe allowfullscreen="" frameborder="0" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/4_ZXRYRNr3M" width="560"></iframe>
<br />
<br />
<h3>
Mikä kysymys on mielessäsi?</h3>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj-PtsnqFtU-m36wSrhGSspZ2PUkC1sfSRKHr-6Lnx6JOZM4q9yuzUBsvEoVN0UWcZQ-v961nGn2vQ8o0y45Bu2Tz9f88f2SIA5EOG2n7hbBoQrLBYX9gGcR5A3BHPwf4xyCKGpx9AGFVM/s1600/Valinta_999%2528082%2529.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="228" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj-PtsnqFtU-m36wSrhGSspZ2PUkC1sfSRKHr-6Lnx6JOZM4q9yuzUBsvEoVN0UWcZQ-v961nGn2vQ8o0y45Bu2Tz9f88f2SIA5EOG2n7hbBoQrLBYX9gGcR5A3BHPwf4xyCKGpx9AGFVM/s400/Valinta_999%2528082%2529.png" width="400" /></a></div>
<br />
<a href="http://artofhosting.ning.com/page/core-art-of-hosting-practices" target="_blank">Lue lisää menetelmistä ja teoriasta</a> ja lataa itsellesi <a href="https://aohsuomi.files.wordpress.com/2012/10/aohfin.pdf">Art of Hosting workbook</a>. Jos on kiire, niin lue <a href="http://api.ning.com/files/qwWP9H3ypGkgZ8UlGPvzrC*IUrDg7hAFoJ6DQJpXBxc7QtXivztKZ7ZEdoRrIjKgPYKrnvTGaT*SjDWEIfjXin3QoaP26aZA/Hostinginahurryversion1.5ChrisC.pdf" target="_blank">Hosting in a hurry</a>.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjVjT33CG2yD97y_vgzXd_S1JBb1hQTZMEyX2xfS-BOq7adKpIiE_x0RgSe6Hag2JxN2BnzbBZE_5kwv15g08Dc9pVf1b6BJWqxuMCiQz9P6V6gKI1ZCvC-SC_nujBlLf6Vp79nc3GsjNg/s1600/20140510_121318.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjVjT33CG2yD97y_vgzXd_S1JBb1hQTZMEyX2xfS-BOq7adKpIiE_x0RgSe6Hag2JxN2BnzbBZE_5kwv15g08Dc9pVf1b6BJWqxuMCiQz9P6V6gKI1ZCvC-SC_nujBlLf6Vp79nc3GsjNg/s320/20140510_121318.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<br />
Kansainvälinen <a href="http://artofhosting.ning.com/">Art of Hosting -verkosto</a> kasvattaa jatkuvasti kokonaisuutta
parhaista menetelmistä ja teoriasta monimutkaisten yhteisöjen
johtamisesta kaaoksen ja järjestyksen rajamailla. <a href="http://otavanopisto.fi/koulutuskalenteri/art-of-hosting---rakenna-siltoja-dialogilla-13.-15.6.2018-otava" target="_blank">Liity mukaan verkostoon Otavan opistolla 13.-15.6.2018!</a>Lari Karreinenhttp://www.blogger.com/profile/11411367822197866762noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5290539274070876251.post-32549081962707653142016-08-08T11:23:00.003+03:002016-08-08T11:23:51.612+03:00Hallitse tehtäviä, ehkäise työuupumus ja stressiKun tekemistä on paljon, on tärkempi istua alas miettimään mitä tekee kuin rynnätä suin päin tekemään kaikki mahdollisimman pian. Tämän viisauden opin kokeneelta poliisilta, joka kertoi suuronnettomuustilanteiden johtamisesta. Kun samaan aikaan tapahtuu paljon, tehtävien imu vie mennessään ja kokonaiskuva hämärtyy. Tämä on vaarallista onnettomuustilanteen johtamisessa. Yhtä lailla työnteossa työmäärä voi imaista mukanaan, kun oravanpyörä lähtee käyntiin. Uhkana on stressi ja uupumus.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjZttaQFhCosUZfZFwpA7Wis2IP5_14tIDBweVypwjBS8jlrhS163ehgxhwZYwyvXjtKA7EnnSrsc3EMVCMdrMDlG7RvHDBxHkn_CAOhCF1wI5oeF1MW8RTxxn4E1ZBemrrGNq8imGssh8/s1600/Valinta_974.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="388" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjZttaQFhCosUZfZFwpA7Wis2IP5_14tIDBweVypwjBS8jlrhS163ehgxhwZYwyvXjtKA7EnnSrsc3EMVCMdrMDlG7RvHDBxHkn_CAOhCF1wI5oeF1MW8RTxxn4E1ZBemrrGNq8imGssh8/s640/Valinta_974.png" width="640" /></a></div>
<br />
<h3>
Ennaltaehkäise uupumus: valitse mitä teet </h3>
Ennaltaehkäisynä on tehtävien hallinta ja niiden priorisointi: mitä pitää tehdä seuraavaksi. Käytin tähän ennen <a href="http://www.slideshare.net/LariKarreinen/getting-things-done-tunnin-versio">Getting things done</a> -menetelmää. Sen vahvuutena on vapauttaa mieli "tämäkin pitäisi tehdä" -ajattelusta kirjaamalla kaikki tehtävät, jakamalla isot projektit seuraaviin askeleihin ja luokittelemalla ne. Hyödynnän tätä yhä, mutta olen siirtynyt jakamaan tehtävät neljään listaan.<br />
<br />
<h3>
Jaa tehtävät: suunnitteilla, tekeillä, odottaa ja valmis</h3>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiHfIVUVI11ub09QjlmkqkwN5pD_0-W67qbr4bVHvjcHUgWVlo7x3Yij15ByUjEQgVwIfHttIxny_42L6hXXWbQJLCjicTCQytON7HQLF7AMAT1gszv0aFx8Us-en3c1YnIX6-RsLl1194/s1600/Valinta_966.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="91" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiHfIVUVI11ub09QjlmkqkwN5pD_0-W67qbr4bVHvjcHUgWVlo7x3Yij15ByUjEQgVwIfHttIxny_42L6hXXWbQJLCjicTCQytON7HQLF7AMAT1gszv0aFx8Us-en3c1YnIX6-RsLl1194/s640/Valinta_966.png" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgopmphfb0_WSCSVhAsJifFZrKLCZJPTd77VJXXzfC_QNChguWJZedU1fXBVbI1aJ54Rbc8p4AYhT-eu86RFQpVuW75TxuqRB2CvPp5wBsnlf6dFpFHZacGBzSXI3W_fzz86LIw4MscIMI/s1600/Valinta_964.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><br /></a></div>
Suunnitteilla -listalta priorisoidaan sitten päivän ja viikon tärkeimmät työt tekeillä -listaan. Odottaa -listassa on ne, joihin tarvitsen kuittauksen tai kommenttia joltain muulta. Aikaansaamisen tunne on mukava ja vahvistaa, kun tehtävän voi siirtää valmis -listaan. Tehtävien järjestystä voi helposti muuttaa vetämällä niitä ylös ja alas.<br />
<br />
<h3>
Visualisoi ja hallitse monien projekteja Trellossa</h3>
Käytän nykyään <a href="http://www.trello.com/" target="_blank">Trelloa</a>, jossa saan eri projekteille oman taulun. Yhteistyöprojekteilla muiden yrittäjien kanssa on omat taulunsa, jotka on helppo jakaa kaikkien tekijöiden kesken. Näin kaikilla pysyy kokonaiskuva siitä mitä tapahtuu. Tehtäviin voi linkittää tiedostoja tai verkkosivuja, mikä helpottaa tehtäväkohtaisen tiedon löytymistä. Jäsenet -kohdasta voi merkitä, kenellä tiimissä tehtävä kuuluu.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhxLs6tBmvELHpB9KckTZZRbLJxE43fCQ-NV3jm2GsjBrrh_nZadD-AzMnAzTvmwGKm9HSbb4oJ2zhQPes4IlZNxvV5-WsVfznjDh5_9cdsFqacGBTha2Tbpw7anER5J8bI8gALctcCorQ/s1600/Valinta_965.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="265" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhxLs6tBmvELHpB9KckTZZRbLJxE43fCQ-NV3jm2GsjBrrh_nZadD-AzMnAzTvmwGKm9HSbb4oJ2zhQPes4IlZNxvV5-WsVfznjDh5_9cdsFqacGBTha2Tbpw7anER5J8bI8gALctcCorQ/s320/Valinta_965.png" width="320" /></a></div>
<br />
<h3>
Keino tehtävien kiireellisyys- ja tärkeysluokitteluun</h3>
Päivittäisten ja viikottaisten tehtävien priorisointiin sain Eveliina Lindelliltä idean <a href="http://www.golightly.fi/blogi/millaisesta-tehtavalistasta-on-oikeasti-hyotya/">Eisenhowerin neliöiden</a> käytöstä. Tehtävät jaetaan nelikenttään. Tärkeä ja kiireellinen tehdään heti. Tärkeä ja ei kiireellinen aikataulutetaan. Ei tärkä mutta kiireellinen delegoidaan ja muut poistetaan.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgkZRtTigWv0jL_bgfNFvdGTynUVFn1tjrY0Mb9Qd6YGiOCwrFYmqvH_kSYuVF1rarJixyVpfShE55LOvfyIMI63ztI9GWhpzsyW-0we8EOShqzDi5Mw0FqYDlWNmkzPnDWlJECfgybLFg/s1600/Valinta_968.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="306" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgkZRtTigWv0jL_bgfNFvdGTynUVFn1tjrY0Mb9Qd6YGiOCwrFYmqvH_kSYuVF1rarJixyVpfShE55LOvfyIMI63ztI9GWhpzsyW-0we8EOShqzDi5Mw0FqYDlWNmkzPnDWlJECfgybLFg/s320/Valinta_968.png" width="320" /></a></div>
Koska kaikki tuntuu aina tärkeältä, on tuon viimeisen neljänneksen
käyttö vaikeinta. Usein tehtävälistaan jää tehtäviä, jotka "aika hoitaa"
eli ne jäävät tekemättä ja sitten poistuvat. Jatkuva tehtävien läpikäynti auttaa tässä.<br />
<br />
Nimesin Trellon nimilaput, jotka nyt toimivat värikoodeina Eisenhowerin neliön mukaisesti:<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi73-JvTtOExyECdb9DvFeJIvLvNRa2sdnU829YxhOEb4K_CeUZs9LWSJR34-LEbwwP4B2mIK5t0nrlpbH7s8Z_wmMab6pwNLSs4HK5CqT-vkglcGYGW47m7DKRiw_BzQP8chKkcTOjkKA/s1600/Valinta_969.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="158" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi73-JvTtOExyECdb9DvFeJIvLvNRa2sdnU829YxhOEb4K_CeUZs9LWSJR34-LEbwwP4B2mIK5t0nrlpbH7s8Z_wmMab6pwNLSs4HK5CqT-vkglcGYGW47m7DKRiw_BzQP8chKkcTOjkKA/s320/Valinta_969.png" width="320" /></a></div>
<br />
<h3>
Tehtävienhallinta osaksi rutiineja</h3>
Viikon aluksi käyn läpi suunnitteilla -listan tehtävät, koodaan sieltä vihreiksi tärkeät heti tehtävät. Siirrän ne, jotka on tarkoituksena ehtiä tehdä tänä päivänä tekeillä -listaan. Vähitellen opin näin paremmin arvioimaan, kuinka monta tehtävää ehdin päivässä tehdä. Tämä on yksi <a href="http://trc.utu.fi/embedded/kasikirja/1/4/" target="_blank">Kanban-tekniikan</a> hyödyistä.<br />
<br />
Suurin haaste on työn hallinnan saaminen rutiiniksi. Omat keinoni ovat kehittyneet vuosien varrella ja yhä niissä on paljon hiottavaa. Kouluttaessani näistä menetelmistä tärkein ohjeeni on: havainnoi mikä toimii ja tee sitä enemmän. Jos jokin menetelmä tuntuu hankalalta, kokeile ja tee jotain muuta.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiFic3KvhJzokgE7Mm65nwCUShyphenhyphen9bKinv-F3Nx44VY6GoF2n3XCqU6qE0pHJ_wn1o_KKslftfPPpRfS-PKexwC2LPZQTiV7tjGS-r15V6VSx4w58q6v8OCORV0boT2UnVOwJwYXOWSSJ_o/s1600/Valinta_967.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><br /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSdu6gCMg9kk_Snvk6BawsgyNWGZk8yRT2bzJLKH4Kl_I4h8QA/viewform" target="_blank"><img alt="Lataa tästä" border="0" height="305" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgKhWLVLWRAuYdIadbrNCGUiwX5wDnMB0iu0d_cOrX4GamD4APVUnthR8J2NP9nZHut3QzAMYAV5CqyfLPGjJh6YgSDZZd2ed6obTDgM4J_hiVoL0MMHjEiDoaZ6fhRfYGo6TjkP934F2k/s320/Valinta_967.png" title="Lataa tästä Eisenhowerin neliöt itsellesi" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiFic3KvhJzokgE7Mm65nwCUShyphenhyphen9bKinv-F3Nx44VY6GoF2n3XCqU6qE0pHJ_wn1o_KKslftfPPpRfS-PKexwC2LPZQTiV7tjGS-r15V6VSx4w58q6v8OCORV0boT2UnVOwJwYXOWSSJ_o/s1600/Valinta_967.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><br /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSdu6gCMg9kk_Snvk6BawsgyNWGZk8yRT2bzJLKH4Kl_I4h8QA/viewform" target="_blank">Tarvitsetko Eisenhowerin neliöt -pohjan? Lataa tästä!</a></div>
<br />Lari Karreinenhttp://www.blogger.com/profile/11411367822197866762noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-5290539274070876251.post-81877634360863433662016-05-09T16:21:00.000+03:002016-05-09T16:28:16.432+03:00Työntekijät muutoksen tekijöiksi organisaatioraadilla<br />
Organisaatioraadilla saadaan koko yhteisö mukaan ratkaisemaan miten organisaatio- tai toimintatapojen muutos kannattaisi tehdä. Sillä<br />
<ul>
<li>saadaan koko yhteisö mukaan ongelmanratkaisuun ja toteutukseen</li>
<li>hyödynnetään hiljaista tietoa</li>
<li>luodaan tilaa keskustella huolista ja käsitellä ne rakentavasti</li>
<li>vähennetään muutosvastarintaa. </li>
</ul>
Organisaatio- tai toimintatapojen muutokset ovat <a href="http://www.karreinen.org/2016/01/tunnistatko-pirulliset-ongelmat-tasta.html" target="_blank">pirullisen monimutkaisia ilmiöitä</a>, joihin ei löydy täydellistä ratkaisua. Osallistaminen mahdollistaa toimivimman ratkaisun löytämisen yhdessä.<br />
<br />
<blockquote class="tr_bq">
<i>"Muutoksessa henkilöstö haluaa useimmiten olla mieluummin tekijä kuin kohde, ja yleensä henkilöstölle onkin hyvä antaa mahdollisuus osallistua muutoksen valmisteluun ja toteuttamiseen." </i><a href="https://www.ilmarinen.fi/siteassets/liitepankki/tyohyvinvointi/opas-onnistunut-muutos.pdf" target="_blank">Onnistunut muutos, Ilmarinen</a></blockquote>
Organisaatioraati sopii isoihin työyhteisöihin, joissa koko henkilökuntaa ei voida irrottaa useiksi päiviksi pohtimaan muutoksen parasta toteutustapaa. Siinä kootaan noin 10-16 hengen raati pohtimaan ja luomaan näkemys muutoksen toteutuksesta. Organisaatioraadista on saatu hyviä tuloksia <br />
muun muassa Vaasan keskussairaalan toiminnan kehittämisessä (<a href="http://www.kansalaisyhteiskunta.fi/verkkolehti/aiemmat_kirjoitukset/organisaatioraati_ratkomassa_terveydenhuollon_haasteita.1563.blog?737_a=comment&737_m=1563" target="_blank">Lyhyesti</a> ja <a href="http://www.laakarilehti.fi/ajassa/nakokulmat/organisaatioraadeista-apu-erikoissairaanhoidon-kehittamiseen/" target="_blank">Suomen Lääkäri-lehden</a> ei avoin artikkeli.)<br />
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<br />
<iframe allowfullscreen="" frameborder="0" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/u533_eq-AME" width="560"></iframe>
</div>
<br />
Yllä oleva video kertoo wisdom council -mallin organisaatioraatista Swisscom-yhtiön muutosjohtamisen välineenä. Tässä on organisaatioraadin toteutuksen viisi vaihetta: <br />
<br />
<h3>
1) Valitse raatiin organisaatio pienoiskoossa </h3>
Jäsenet kannattaa valita kiinnostuneiden joukosta ja mahdollisimman eri puolilta organisaatiota: johtoa, keskijohtoa, asiantuntijoita ja työntekijöitä eri osastoilta tai toiminnoista. Näin saadaan eri näkökulmat samaan keskusteluun.<br />
<br />
Ryhmän työskentelyn kannalta oleellista on, että osallistujat haluavat olla mukana luomassa yhteistä näkemystä, vaikka heillä olisikin eriäviä näkemyksiä miten se pitäisi tehdä. Tällä varmistetaan, että päätöksen vaikutukset saadaan arvioitua eri puolilta ja asiantuntijat sitoutumaan sen toteutukseen. <br />
<br />
<h3>
2) Raati luo esityksen muutoksen toteutuksesta</h3>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://docplayer.fi/1716730-Kokemuksellinen-tieto-johtamisen-voimavarana.html" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;" target="_blank"><img border="0" height="222" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiVl_KBEzYpNf_OCDra1CtX-cMEgpMhC3dC_pfA7uHhGwKyRWaDV660kDmmSV3j2iQ3Zlywv75CJN3aVFgoydFHTzpZHLIaN7r47mr-1qoevP6WdvdSk5I8estIwf5ZnPDpKJd3Xju_qOM/s320/Valinta_774.png" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><a href="http://docplayer.fi/1716730-Kokemuksellinen-tieto-johtamisen-voimavarana.html" target="_blank">Kokemuksellinen tieto johtamisen voimavarana. Antti Jekunen, professori, ylilääkäri Vaasan onkologian klinikka</a></td></tr>
</tbody></table>
Raatilaiset keskustelevat ja puntaroivat muutoksen toteuttamista eri puolilta etsien toimivia ratkaisuja. He tietävät parhaiten miten heidän oma työnsä pitäisi järjestää, jotta se sujuisi hyvin. Raatilaisilla täytyy olla tiedossa toimintatavan idea, taustaselvitykset,, laskelmat tai pääsy lisätietoihin ja tilanteen asettamat rajat. Näiden sisällä heille annetaan mahdollisimman suuret vapaudet ja johdon tuki suunnitella työnsä kuten parhaaksi näkevät. <br />
<br />
Tämä oman työn tuunaaminen yksilö-, tiimi ja yksikön toimintakulttuurin tasolla on keskeinen osa <a href="http://www.slideshare.net/LariKarreinen/mik-tuottaa-hyvinvointia-tyss-ja-vapaaehtoistyss" target="_blank">työssä jaksamisen ja työn imun vahvistamista</a>.<br />
Kun tilanteen monimutkaisuus alkaa avautua, keskustelu tuntuu jumittavan paikallaan ja alkaa tuntua tuskalliselta. Tässä tarvitaan taitavaa fasilitaattoria ohjaamaan ryhmä tuskaisen vaiheen läpi ratkaisuihin. <br />
<br />
Työkaluksi tähän sopii järeään ongelmanratkaisuun käytetty <a href="http://www.karreinen.org/2015/01/dynaamisella-fasilitoinnilla-onnistut.html" target="_blank">dynaaminen fasilitointi</a>. Sen avulla:<br />
<br />
<ul>
<li>ratkeaa lähes kaikki ongelmat, vaikka se voikin viedä aikaa</li>
<li>auttaa kun koko porukka pitää saada kartalle siitä, mistä on kysymys,</li>
<li>luo kokonaiskuvan monimutkaisista tilanteista ja auttaa löytämään yhteisen toteutuksen </li>
</ul>
<br />
Ratkaisuehdotuksissaan raati nostaa esiin tärkeimmiksi kokemansa aiheet. Jos taustaselvitys on ollut hyvin tehty, raati saattaa muokata sitä vain vähän. Kiperissä tilanteissa raati voi parhaimmillaan luomaan vesitetyn kompromissin sijaan jotain uutta ja toimivampaa.<br />
<br />
Syvällinen ymmärrys ja yhteisten ratkaisujen luominen vie paljon aikaa, noin yhdestä kahteen päivää. Tiiviimmän yhteisymmärryksen hyödyt näkyvät sitoutuneempana toteutuksena. <br />
<br />
<h3>
3) Raadin ehdotuksesta keskustellaan koko organisaation kanssa</h3>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgXAPyznMhyCXiGaWRHtTtX2QaYlCdz6vn7VUNwPAH-zeMJToc_L6tG-yC9ydzHb4BqP3X1D6RY6edSP0WFiZ2axFR59lEFSZ9iOBMTpygXVMHduwSYFdv1Fk4L__0h8mUVID1PdHxtqg4/s1600/20140528_114019.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgXAPyznMhyCXiGaWRHtTtX2QaYlCdz6vn7VUNwPAH-zeMJToc_L6tG-yC9ydzHb4BqP3X1D6RY6edSP0WFiZ2axFR59lEFSZ9iOBMTpygXVMHduwSYFdv1Fk4L__0h8mUVID1PdHxtqg4/s320/20140528_114019.jpg" width="320" /></a></div>
Työyhteisön jäsenten on ymmärrettävä miksi ja miten muutos tehdään, joten raadin työn esittely ja siitä keskustelu on tärkeä osa muutosviestintää. Kehittämispäivässä raatilaiset esittelevät ehdotuksensa muulle henkilökunnalle.<br />
<br />
Parannuskierroksella kerätään koko henkilökunnalta huolet ja kritiikki ja otetaan heidät mukaan ratkaisuehdotuksen tekemiseen. Toteutus voi olla esimerkiksi pienryhmätyöskentelynä puolen päivän työpajassa yhdistämällä <a href="http://www.setlementti.fi/@Bin/770707/Kansalaisraati_nettiin.pdf" target="_blank">world cafe -menetelmää ja dotmocracya</a> tai <a href="http://www.karreinen.org/2013/09/voiko-itseorganisoitumista-johtaa-open.html" target="_blank">open spacea</a>.<br />
<br />
<h3>
4) Raati muokkaa ehdotustaan</h3>
Lopuksi raati muokkaa palautteen pohjalta esitystään työpajassa, jonka pituus on palautteen määrästä riippuen puolesta päivästä päivään. Lopputulos jätetään johdolle, joka tekee päätöksen.<br />
<br />
<h3>
5) Johto käsittelee ehdotuksen ja tekee päätökset</h3>
Johto saa henkilökunnalta arvokasta tietoa miten muutos kannattaisi toteuttaa, kun sille annetaan raadin tekemä ja koko henkilökunnan työstämä ehdotus. Raatilaisille ja henkilökunnalle on hyvä tehtävänannossa viestiä, että
heiltä kerätään ideoita ja ehdotuksia, mutta johto viime kädessä
päättää. <br />
<br />
Organisaatioraatia kannattaa käyttää vain, kun johto lähtökohtaisesti luottaa ja on valmis kuuntelemaan työntekijöitä. Johdon kannalta organsiaatioraadissa annetaan pois valtaa ja ollaan valmiita kokemaan epävarmuutta, koska raadin työskentelyn tuloksia ei voi tietää etukäteen. Vastineeksi saadaan vahvempaa sitoutumista ja todennäköisesti toimivampia ratkaisuja.<br />
<br />
<h3>
Ota yhteyttä kun haluat toteuttaa organisaatioraadin</h3>
<br />
Olen toteuttanut organisaatioraadin eräässä työyhteisössä ja siitä lisää lähiaikoina. Lue myös vastaavanlaisen kansalaisraadin toteutuksesta <a href="http://www.karreinen.org/2015/10/pahaa-mielta-herattavista.html" target="_blank">Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kanssa pysäköintipolitiikasta</a>. Kun haluat hyödyntää työntekijöiden osaamisen työyhteisön kehittämisessä tai vaikka toteuttaa osallistavan YT-prosessin, niin ota yhteyttä ja keskustellaan miten raadin voisi toteuttaa organisaatiossasi. <a href="mailto:poistat%C3%A4m%C3%A4.lari@karreinen.org" target="_blank">Ollaan yhteydessä!</a><br />
<br />Lari Karreinenhttp://www.blogger.com/profile/11411367822197866762noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5290539274070876251.post-5723785799274420192016-02-18T13:09:00.000+02:002016-02-18T13:11:20.782+02:00Maljapuhe: lyhyt harjoitus viime vuoden onnistumisten esittelyyn<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg4TS6OKGbkBb9pATgKOq4dM4bkU4fDvhG6MMxiOObZMkBNVeatEfG6AhyZLiketf5M0piNn9kGXTffB8dJ_iHydLvkOVpLZI8purXjHlwgK7W-pMbV3FjJHKS1JE1tJq6iN7fc_ak_DyY/s1600/20131115_152426.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg4TS6OKGbkBb9pATgKOq4dM4bkU4fDvhG6MMxiOObZMkBNVeatEfG6AhyZLiketf5M0piNn9kGXTffB8dJ_iHydLvkOVpLZI8purXjHlwgK7W-pMbV3FjJHKS1JE1tJq6iN7fc_ak_DyY/s320/20131115_152426.jpg" width="320" /></a></div>
Suunnittelin kokoukseen puolen tunnin lyhyttä arvostavaa haastattelua edellisvuoden parhaista hetkistä. Harjoituksen tavoitteena oli reflektoida kuluneen vuoden saavutuksia. Samalla tiimin uudet jäsenet saivat kuulla mitä edellisvuonna on tehty.<br />
Tilaajalle ehdotin sivulauseessa harjoituksen päättämistä maljojen nostamiseen, mistä he innostuivat. Ohjefläppiä kirjoittaessani päätin viime hetkellä muuttaa tehtävänantoa näin:<br />
<br />
Suunnittele kahden minuutin maljapuhe, jossa kerrot<br />
<ul>
<li>vuoden 2015 kohokohdista</li>
<li>mikä teki niistä kohokohtia </li>
<li>keitä kaikkia haluat kiittä </li>
</ul>
<br />
Puheet suunniteltiin kolmen hengen ryhmissä ja ne valmistuivat 10 minuutissa. Ryhmät keskustelivat elävästi kuluneen vuoden parhaista hetkistään ja puheen suunnittelu oli selvästi mielekästä. Ja ne puheet, olisittepa olleet kuulemassa. Ne pidettiin tietysti puolikaaressa, jonka eteen kustakin ryhmästä tuli vuorollaan yksi puhuja. Lopuksi jopa vähän laulettiin eräästä laulusta siihen tilaisuuteen uudelleensanoitettu versio.<br />
<br />
Alkuperäinen ajatus lyhyistä haastatteluista ja ryhmien löydösten raportoinnista sai paljon elävämmän ja tilanteeseen sopivamman toteutuksen. <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Milton_H._Erickson" target="_blank">Milton Erikssonin</a> oiva ohje hyödyntää kaikkea, mitä asiakas sanoo, hyödyllisenä lahjana, osoitti taas merkityksensä.Lari Karreinenhttp://www.blogger.com/profile/11411367822197866762noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5290539274070876251.post-83582762610858525522016-01-27T11:45:00.001+02:002016-01-27T11:46:52.927+02:00Tunnistatko pirulliset ongelmat? Tästä saat kolme työkalua niiden ratkomiseenMontako kertaa olet istunut kokouksissa, joissa osallistujien erilaiset näkemykset uhkaavat vesittää suunnitelman toimimattomaksi kompromissiksi? Elämme monimutkaisessa ja alati muuttuvassa maailmassa, jossa eri asiantuntijuuksien ja ihmisten tarpeiden yhteensovittaminen on entistä vaikeampaa. <br />
<br />
Pirulllisen ongelman tunnistamisen jälkeen voit hyödyntää uusimpia ryhmätyömenetelmiä monimutkaisten tilanteiden purkamiseen. Niillä saat osallistujat kuulemaan toistensa tarpeita ja luomaan paremmin yhteisiin tarpeisiin vastaavia ratkaisuja, joissa kaikki voivat olla mukana.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgXF7GR2zakTrUxQ-nkthmDZ0Kk5arxS9ZZ1zLAdxmVG44Txj_b2uF1qoRTPLw1h58OfQ1ayjJSSAVwe60_xzIN_0J6IzMZL8dLue5GHyg5pfholWpmZJKKIRIt-0rxp2ihkvPa4FrJLdk/s1600/pohtijatsiluetti+DF+taustalla.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="96" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgXF7GR2zakTrUxQ-nkthmDZ0Kk5arxS9ZZ1zLAdxmVG44Txj_b2uF1qoRTPLw1h58OfQ1ayjJSSAVwe60_xzIN_0J6IzMZL8dLue5GHyg5pfholWpmZJKKIRIt-0rxp2ihkvPa4FrJLdk/s320/pohtijatsiluetti+DF+taustalla.png" width="320" /></a></div>
<ol></ol>
<ol>
<li>Kun aihe on monimutkainen, ristiriitainen tai herättää vahvoja tunteita, niin <a href="http://www.karreinen.org/2015/01/dynaamisella-fasilitoinnilla-onnistut.html" target="_blank">dynaamisella fasilitoinnilla</a> saat kerättyä ryhmän huolet, ratkaisuvaihtoehdot, ja luotua yhteisen ymmärryksen tilanteesta. Se auttaa, kun koko porukka pitää saada mmärtämään monimutkaisia tilanteita ja löytämään yhteinen toteutus. </li>
<li>Pienempiin ongelmiin ja yhteisen idean muotoiluun erilaisten näkemysten pohjalta on Grapepeoplen idealogi-menetelmä. Siinä parit kehittävät yhteisen ratkaisun, joka jaetaan ja kehitetään eteenpäin uuden parin kanssa. Kun sitä taas riittävän monta kertaa hierotaan uuden parin näkemysten ja tiedon avulla, syntyy lopulta yhtenäinen näkemys.</li>
<li>Ryhmänvetäjänä saatat törmätä tilanteisiin, joissa vuorovaikutus jumittaa ja usko loppuu. Yhtä hyvin kuin voimme tutkia ongelmia, voimme pureutua myös onnistumisten, poikkeuksellisten huippusuoritusten ja vahvuuksien tutkimiseen. Tässä auttaa <a href="https://www.blogger.com/%5Bhttp://www.karreinen.org/2014/09/kahdeksan-asiaa-joita-et-ehka-tiennyt.html" target="_blank">ratkaisukeskeinen toimintatapa.</a></li>
</ol>
Nämä ja muutakin opit <a href="http://www.karreinen.org/p/avoimet-valmennukset.html" target="_blank">Järeät työkalut vaikeiden yhteisten päätösten tekemiseen -fasilitointivalmennuksessa maanantaina 15.2.</a> Tämä valmennus antaa eniten kokeneille fasilitaattoreille, jotka haluavat täydentää työkalupakkiaan vaativiin tilanteisiin. Tule mukaan!<br />
<br />
<h2>
Tunnista paremmin johtamisen pirulliset ongelmat</h2>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgdgyiqu761G-bTU_zyPpJCs4v6E-821mpznjLcYPqt1bA0Z3B8d6dlQO1g2u1sIUVCpR66FMjX5LZ0CX6-BBmfO-RogO4iZ0tTnnIj_H-_k45HlnuATXnoRGOgVZ-Oc68RAUii0T5yb1U/s1600/Valinta_564.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="241" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgdgyiqu761G-bTU_zyPpJCs4v6E-821mpznjLcYPqt1bA0Z3B8d6dlQO1g2u1sIUVCpR66FMjX5LZ0CX6-BBmfO-RogO4iZ0tTnnIj_H-_k45HlnuATXnoRGOgVZ-Oc68RAUii0T5yb1U/s320/Valinta_564.png" width="320" /></a></div>
Yksinkertaisissa ongelmissa on helppo määritellä, kerätä tietoa, arvioida sitä, luoda ja valita ratkaisuvaihtoehtoja. Monimutkaisissa, pirullisissa ongelmissa (wicked problem), tämä ei ole helppoa, koska:<br />
<ol>
<li>Ratkaisuvaihtoehtojen punnitseminen ja kehittäminen auttaa ymmärtämään itse ongelmaa, jolloin ongelman ymmärtäminen ja ratkaisujen luominen tapahtuvat samanaikaisesti</li>
<li>Ongelma on jatkuva eikä lopullisia ratkaisuja ole. On kyse ilmastonmuutoksesta, työttömyydestä tai talousarviosta, niin uuden tasapainon hakeminen on jatkuva prosessi</li>
<li>Ei ole olemassa yhtä oikeaa ratkaisua, vaan ne ovat aina parempia tai huonompia joiltain osilta</li>
<li>Jokainen ongelma on omanlaisensa ja poikkeaa muista, mutta siinä voi olla myös yhtäläisyyksiä aikaisempiin</li>
<li>Ratkaisuja ei voi ensin kokeilla laboratoriossa, vaan elävissä systeemeissä täytyy tasapainotella ”uuden oppimisen, ratkaisuvaihtoehtojen kustannusten ja odottamattomien seurausten” välillä</li>
<li>Ratkaisuvaihtoehtoja on useita ja ongelmasta selviytyminen vaatii luovuutta, ymmärrystä ongelman monitulkintaisuudesta, jatkuvuudesta ja yksilöllisyydestä.<br /><i>(Johtajana kaaoksen reunalla – kuinka selviytyä pirullisista ongelmista
Vartiainen Pirkko, Ollila Seija, Raisio Harri ja Lindell Juha, Gaudeamus
2013, 22-2)</i></li>
</ol>
Pirullisten ongelmien johtamisesta ja ratkaisemisesta kiinnostuneen kannattaa perehtyä yllä mainittuun Johtajana kaaoksen reunalla -kirjaan. Siinä yhdistyy vahva tieteellinen ymmärrys että käytännön kokemus pirullisten ongelmien ratkaisemisesta.<br />
<br />
<br />
”Pirullisten ongelmien käsitettä voidaan tarkentaa pirstaleisuuden käsitteellä. Pirstaleisuus tarkoittaa tässä yhteydessä organisaation rakenteen ja toiminnan monimutkaisuutta, josta pirulliset ongelmat osittain kumpuavat.” (emt, 31)<br />
<br />
Kollektiivisella älykkyydellä voidaan vähentää pirstaleisuutta ja ratkaista pirullisia ongelmia. ”Kollektiivista älykkyyttä syntyy luonnostaan silloin, kun ongelmaa käsittelevät ihmiset ymmärtävät ongelman sisällön ja merkityksen samalla tavalla. Sen sijaan ongelman käsittely vaikeutuu silloin, kun ihmisillä on toisistaan poikkeava ymmärrys ongelman luonteesta”(emt, 31)<br />
<br />
<h3>
Pirstaleisuutta on kolmenlaista</h3>
<ol>
<li>Tekninen monimutkaisuus: teknisen kehityksen kiivas tahti, eri tekniikoiden ja teknologioiden vuorovaikutuksen puute, jollin tieto ei siirry vaan luo pirstaleisuutta</li>
<li>Sosiaalinen monimutkaisuus: verkoston ihmisten määrä ja epäyhteinäisyys, erilaiset maailmankuvat, kulttuuriset perinteet, poliittiset mielipiteet ja tavoitteet, koulutus- ja ammattitaustat, tilivelvollisuudet</li>
<li>Pirullisten ongelmien luonne: tiedon puute ja pirstaleisuus, monimutkaisuus, monitulkintaisuus, oongelmien kytkeytyminen toisiinsa<br />(emt 31-34) </li>
</ol>
<br />
Pirstaleisuus voi aiheuttaa organisatoorista tuskaa, joka voi ilmetä monin eri tavoin turhautumisena, syyttelynä tai paniikkina. Organisatoorista tuskaa voidaan vähentää:<br />
<ul>
<li>tunnustamalla, ”että ongelman pirullisuus ei ole kenenkään syy vaan osa asioiden luonnetta”</li>
<li>vahvistetaan kollektiivista älykkyyttä luomalla yhtenäisyyttä, yhteisymmärrystä ja sitoutumista. Tämä eri tarkoita konsensusta vaan toisten näkäemysten kunnioittavaa ymmärrystä<br />(emt 35 - 34)</li>
</ul>
<br />
Tiivistetysti pirullisten ongelmien ratkaisuun tarvitaan aikaa, hyvä vuorovaikutusta, kuuntelua ja luovuutta. Fasilitointimenetelmiä on erilaisia, sekä asioiden ymmärtämiseen että ratkaisujen tekoon. Perinteinen aivoriihi ja valinta on liian yksinkertainen ja suoraviivainen keino ratkaista monimutkaisia ongelmia. Se ei myöskään luo yhteistä ymmärrystä tilanteen monimutkaisuudesta.<br />
<br />
Jos työskentelet isojen ryhmien tai yhteisöjen parissa, niin <a href="http://www.karreinen.org/p/avoimet-valmennukset.html#isotryhmat" target="_blank">Voimauta isot ryhmät rakentamaan yhteistä tulevaisuutta</a> -valmennuksesta torstaina 11.2. saat työkalut yhteisen vision ja toimintasuunnitelmien tekoon. Hanki työkalut helpottamaan organisatoorista tuskaa ja lisäämään yhteistä ymmärrystä!Lari Karreinenhttp://www.blogger.com/profile/11411367822197866762noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5290539274070876251.post-59666831693139439472015-10-28T21:36:00.000+02:002016-04-12T10:05:24.869+03:00Pahaa mieltä herättävistä asukastilaisuuksista yhteiseen ymmärrykseen kansalaisraadilla<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
Uuden asuinalueen yleisötilaisuudesta vastaava suunnittelija tuntee verenpaineen jo nousevan. Yleisötilaisuudesta ei tule helppoa. Asuinalue on herättänyt paljon keskustelua puolesta ja vastaan. Luvassa on pari tuntia kaupunkisuunnitteluun vuosien varrella pettyneiden ihmisten pahoinvoinnin oksennusta, jonka jälkeen järjestäjillä ja osallistujilla on paha mieli. <br />
<br />
Entä jos voisimme tuoda yhteen joukon eri lailla ajattelevia asukkaita keskustelemaan yhteisen ratkaisun löytämiseksi heille tärkeästä aiheesta? <br />
<br />
Nykyaikaista yhteiskuntaa ei voi enää johtaa ja hallita ylhäältä. Ongelmat ovat niin monimutkaisia, ettei asiantuntijatieto ja hallinto voi yksin riitä ratkaisemaan niitä. Kun asukkaat halutaan ottamaan lisää vastuuta oman yhteisönsä tai asuinalueensa hyvinvoinnista ja kehittämisestä, tarvitaan keinoja osallistamiseen.<br />
<br />
Kansalaisraadeissa ratkotaan monimutkaisia yhteiskunnallisia ongelmia tavallisten kansalaisten, asiantuntijoiden ja päättäjien kesken. Se on uudenlainen tapa avata ja tehdä päätöksentekoa läpinäkyvämmäksi, jopa paremmaksi.<br />
<br />
Miten se vaikuttaisi asukkaisiin, jos sitä tapahtuisi enemmän, jopa säännöllisesti? <a href="http://www.wisedemocracy.org/page2/page4/wisdom_councils_in_austria.html" target="_blank">Itävallassa</a> kansalaisraadit on otettu pysyväksi osaksi Vorarlbergin osavaltion toimintaa, koska ne on koettu niin vaikuttaviksi. Mukana olleet asukkaat ovat oma-aloitteisesti tämän jälkeen lähteneet edistämään hankkeita ja vaikuttamaan.<br />
<br />
<h4>
Kaupunkilaisten pysäköintiraati Helsingissä</h4>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgyHclYLTzXD7vJfkN2RCaRnYOee5WTr9J3TLvEJNgDaJQa5X0DHSwdwPcQ-UbsK4kZJiOJJAA5lZalQBKS2YWmmTS-XDTagrAmpBeib1uyTqVyjTHtJM9g8TQGyv9huCq67aOF7mBR7JA/s1600/Valinta_331.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="213" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgyHclYLTzXD7vJfkN2RCaRnYOee5WTr9J3TLvEJNgDaJQa5X0DHSwdwPcQ-UbsK4kZJiOJJAA5lZalQBKS2YWmmTS-XDTagrAmpBeib1uyTqVyjTHtJM9g8TQGyv9huCq67aOF7mBR7JA/s320/Valinta_331.png" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva Antti Möller</td></tr>
</tbody></table>
Helsinki halusi 2013 ottaa kaupunkilaiset mukaan suunnittelemaan miten pysäköinti kannattaisi tulevaisuudessa järjestää. Olin fasilitoimassa tätä kaupunkilaisten pysäköintiraatia yhdessä <a href="http://www.facilitationarena.com/" target="_blank">Jan-Erik Tarpilan</a> kanssa. <br />
<br />
Kun aloitimme kahden päivän työpajat 15 mahdollisimman erilaisen kaupunkilaisen kanssa, osallistujat olivat hyvin epäileväisiä ettei siitä tule yhtään mitään. Mukana oli kaupunki pienoiskoossa: muun muassa pyöräilijä, autoilija, kotiäiti, liikuntaesteinen, maahanmuuttaja, yrittäjä, joukkoliikenteenkäyttäjä, kantakaupungin asuja, lähiöasuja ja eläkeläinen. Kaikilla oli aivan erilaiset tarpeet, kokemukset ja näkemykset pysäköintiin. <br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjrGkuC_SsoD6PYY9taGTDauDFNJExdO22qNI_xE2ke1cdQJrFvmxNZ-ZfkOcicd7ojOD_RHg11JX8AiGYSCJtPv511AnWZvhhjWma_xjpDLi227pQLeGH2HZXhhduVzP3siBnZa53DWfE/s1600/Valinta_332.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjrGkuC_SsoD6PYY9taGTDauDFNJExdO22qNI_xE2ke1cdQJrFvmxNZ-ZfkOcicd7ojOD_RHg11JX8AiGYSCJtPv511AnWZvhhjWma_xjpDLi227pQLeGH2HZXhhduVzP3siBnZa53DWfE/s320/Valinta_332.png" width="220" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva Antti Möller</td></tr>
</tbody></table>
Alun aikaisempien turhautumisten ja jännitteiden purkamisen jälkeen keskustelu alkoi vähitellen sujua. Ymmärrys ongelmasta syveni ja monipuolistui, mikä laajan aiheen vuoksi teki yhteisten ratkaisujen löytämisen entistä vaikeammaksi. Osallistujat olivat perehtyneet aiheeseen perusteellisesti. Osa pystyi jopa siteeraamaan 70-sivuista taustaselvitystä lähes ulkomuistista. Välillä tuntui, ettei 12 erilaisen toimenpiteen kokonaisuudesta pystytä mitenkään puristaa yhteistä näkemystä. Intensiivinen keskustelu muodosti porukasta pienen yhteisön, joka lopulta pystyi siihen. <br />
<br />
Kun yhteinen <a href="http://www.visili.fi/sites/visili.fi/files/files/project/508-kaupunkilaisten-raati/kaupunkilaisten-raati-julkilausumat.pdf" target="_blank">julkilausuma</a> oli lopulta puserrettu, siitä viestittiin isommalle joukolle kaupunkilaisten kahvilassa. Siinä kaupunkilaisilla oli mahdollisuus tutustua raatilaisiin ja heidän näkemyksiinsä. Lopuksi julkilausuman ajatukset keskusteltiin ja perusteltiin vielä päättäjien, raatilaisten ja virkamiesten kesken, ennen kuin aineisto ja muutokset sisällytettiin osaksi kaupunkisuunnittelulautakunnan kokousaineistoa.<br />
<br />
<iframe allowfullscreen="" frameborder="0" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/2xFsjJj3z7E" width="560"></iframe>
<br />
Tuloksena oli muutoksia itse pysäköintipolitiikkaan, mutta se muutti myös osallistujia. Erään osallistujan kommentti työpajan jälkeen oli minusta kuvaavin: <i>"Jos nämä ihmiset edustavat Helsinkiä pienoiskoossa, niin tämä on hieno paikka asua."</i> Tämä oli uudenlainen tapa, jossa keskustelua käytiin sekä kaupunkilaisten, että virkamiesten ja päättäjien kanssa jo valmistelun aikana.<br />
<br />
<h4>
Miten järjestää onnistunut kansalaisraati?</h4>
Onnistumisen tekijänä raadin vaiheiden oikea ajoittaminen pysäköintipolitiikan käsittelyn kanssa, jolloin vaikuttamiseen oli juuri oikea hetki. Se motivoi osallistujia ja tulokset hyödyttivät kaupunkisuunnitteluvirastoa sekä päättäjiä. Toinen on syvällisen vuorovaikutuksen ja luottamuksen luominen ensin raatilaisten keskuudessa, sitten raatilaisten, virkamiesten ja päättäjien välillä yhteisten ratkaisujen muodostamiseksi.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgeHX8vGN_iTVuTpKUGOX2SmNVaYFq4KL1jk_OgY0XRBrZF7ULcUM4lvg6G-A4EYX3trTTjNjHjGxKYLsa2w0f5DMKr6o-d17Rcxfbny_-tc2rUIjeaScvaoGayTW1Y8Kp4Z9dvRH8d5rU/s1600/Valinta_330.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="285" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgeHX8vGN_iTVuTpKUGOX2SmNVaYFq4KL1jk_OgY0XRBrZF7ULcUM4lvg6G-A4EYX3trTTjNjHjGxKYLsa2w0f5DMKr6o-d17Rcxfbny_-tc2rUIjeaScvaoGayTW1Y8Kp4Z9dvRH8d5rU/s320/Valinta_330.png" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Dynaaminen fasilitointi auttaa luomaan ymmärryksen monimutkaisista ilmiöistä. <br />
Kuva Antti Möller</td></tr>
</tbody></table>
Prosessi oli yksi erilaisista kansalaisraatimenetelmistä, nimeltään <a href="http://www.wisedemocracy.org/page11/page18/page18.html" target="_blank">Wisdom council</a>. Sen on kehittänyt Jim Rough ja se on levinnyt eniten Itävaltaan. Sen ytimenä on dynaaminen fasilitointi, joka sopii monimutkaisten, tunteita ja ristiriitoja herättävien ongelmien ratkaisuun. Sille on ominaista on yhteisten ratkaisujen luonti (choice creating), sen sijaan että yritettäisiin vain muotoilla kompromissa tai konsensusta, joka on huono kaikille. Wisdom council -prosessia on käytetty niin kaupunkisuunnittelussa kuin yrityksen muutosjohtamisessa, alhaalta ylöspäin tehtävien ratkaisujen luomisessa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://www.hel.fi/static/helsinki/demokratiapilotit/raati_kasikirja2014.pdf" target="_blank"><img alt="Kaupunkilaisten raati -käsikirja" border="0" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjdqfoaAWs2vve7sPiRRDCj7T_jhMeJaIR1yLwUp-SKFlB8N19JkZvElkbOdjFlM7KhoGOx4xycW1G-VvyNBTQyX9QvmYr27G5GRYDlVVRJ73UHihzhIryQIi3e-K6tPO6wR4OaOZS0tXk/s200/Valinta_333.png" title="" width="140" /></a></div>
<br />
<a href="http://www.hel.fi/static/helsinki/demokratiapilotit/raati_kasikirja2014.pdf" target="_blank">Opas kaupunkilaisten raadin</a> järjestämiseen auttaa aloitukseen ja opastaa menetelmien käyttöön. Bregenzin tulevaisuusviraston, Büro für Zukunftsfrage, yksityiskohtainen <a href="http://cdn2.vol.at/2012/08/Buergerrat-Vorarlberg.pdf" target="_blank">käsikirja</a> on saksaksi. Ja jos suunnittelet kansalaisraadin järjestämistä, ota yhteyttä niin autan mielelläni!</div>
Lari Karreinenhttp://www.blogger.com/profile/11411367822197866762noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5290539274070876251.post-6308063567957742132015-10-21T11:25:00.000+03:002015-10-21T11:25:04.135+03:00Johdetaanko oppimista järjestöissä ylhäältä vai alhaalta?<br />
"Tästä puhuttiin vuosi sitten ja taas on unohdettu ja tehty ne samat virheet." Tiedon välittäminen ja oppivan organisaation luominen on ehkä vielä haastavampaa vapaaehtoisjärjestöissä kuin työpaikoilla, kun toimijat vaihtuvat ja heillä on vain niukasti aikaa käytettävissä itsetoimintaan.<br />
<br />
Olen muutamissakin järjestöissä tukenut organisaation oppimista koulutuksin, mutta myös projektikansioilla ja yksityiskohtaisilla tee näin -projektiraporteilla, wikeillä ja yhteisillä prosessikuvauksilla google docseissa. Aina uuden toimijan tullessa on sitten ollut helppoa sanoa, että lue tämä ensin, mieti miten haluat itse toteuttaa tämän ja kirjaa parannusehdotukset seuraavalle.<br />
<br />
Nyt tietysti työpajoissani oppiminen käytännön kokemuksista on kaiken ydin.<br />Mielenkiintoisinta on seurata muutamia järjestöjä, joissa toimijoiden sisäinen Fb-ryhmä on muodostunut paikaksi hakea ja saada ratkaisuja ongelmiin nopeasti ja juuri tarpeeseen. Vastaukset tulevat nopeaasti, jolloin tieto saadaan juuri oikeaan aikaan ja oikealle henkilölle.<br />
<br />
Tätä on hajautettu, itseohjautuva oppiva organisaatio käytännössä. Paljon helpompaa kuin koulutuksen suunnittelu etukäteen, kun pitää miettiä että mitähän juuri nämä ihmiset tarvitsevat juuri tällä hetkellä kaikissa niissä erilaisissa tilanteissa, joissa he ovat.<br />
<br />
Varsinkin hallituksia ja puheenjohtajia on vaikea innostaa lähteämään ulkopuolisiin koulutuksiin. Tekemistä on muutenkin, joten vanha niksi on toteuttaa koulutus hallituksen kokouksessa ja kutsua sitä vielä jollain toisella nimellä.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://ssir.org/articles/entry/the_challenge_of_organizational_learning" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;" target="_blank"><img border="0" src="http://ssir.org/images/articles/Feature_-_Four_Elements_of_Organizational_Learning_chart1.png" height="182" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><a href="http://ssir.org/articles/entry/the_challenge_of_organizational_learning" target="_blank">Kuva Stanford Social Innovation Review</a><div id="stcpDiv" style="left: -1988px; position: absolute; top: -1999px;">
<a href="http://ssir.org/articles/entry/the_challenge_of_organizational_learning" target="_blank">Katie Smith Milway & Amy Saxton</a></div>
</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Syvemmin oppivan organisaation luomista järjestöissä on pohdittu <a href="http://ssir.org/articles/entry/the_challenge_of_organizational_learning" target="_blank">Stanford Social Innovation review'n hyvässä artikkelissa.</a> Sen kuva on aika johtajakeskeinen oppivaa organsaation luomisessa. Johtajat:<br />
<ol>
<li>asetettavat tavoitteet ja oltava esimerkillään mukana oppimisessa</li>
<li>vahvistavat jatkuvan parantamisen kulttuuria</li>
<li>luovat oppimisrakenteet ja verkostot</li>
<li>suunnittelevat prosessit ja miettivät tekniikat, joilla työntekijät välittävät tietoa ja oppivat</li>
</ol>
<br />
Melkein olisin enemmän hajautetun mallin kannalla, jossa johtajan tehtävä on käynnistää keskusteluja, osallistua, luoda prosesseja ja alustoja, joilla oppiminen tapahtuu. Toteutus voi sitten olla vuosittaisia työpajoja, joissa vaikka loppuvuodesta kootaan mitä on opittu toimintakertomuksen pohjaksi. On järjestöjä, joissa pakolliset valtuusto- tai liittokokouksissa varataan aikaa yhteiselle oppimiselle työpajoissa.<br />
<br />
Järjestöjen vuosisykli on oppimisen kannalta liian pitkä. Jos arviointi ja oppiminen tapahtuu loppuvuodesta, niin kuka enää muistaa mitä kaikkea matkan varrella on opittu? Toimintakertomuksessa kerrotaan mitä on tehty, mutta harvoin mitä on opittu. <a href="http://www.karreinen.org/2015/08/oletko-valmis-pieniin-nopeisiin.html" target="_blank">Nopeampi kokeilujen, arvioinnin ja parantamisen sykli</a> parantaa myös oppimista organisaatiossa.<br />
<br />
Oppimista tukee projektin tulosten jakaminen järjestön omassa lehdessä, blogeissa ja somessa. Se voi olla myös työnohjausta tai valmennusta, jossa pysähdytään sen äärelle mitä on opittu.<br />
<br />
Lyhyesti: järjestelmällistä tilan luomista oppimiselle. Vastustetaan kiusausta ryhtyä heti tekemään uutta projektia tutkimalla, mikä edellisellä kerralla toimi, miten se toimi ja miten sitä voisi tällä kertaa tehdä vielä enemmän.Lari Karreinenhttp://www.blogger.com/profile/11411367822197866762noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5290539274070876251.post-66086521735360812062015-10-08T11:58:00.002+03:002015-10-08T11:58:39.571+03:00Kolme vinkkiä Skypen käyttöön etäkokousten osallistujilleYleisimmät kysymykset etäkokouksten alussa Skypen käytöstä ovat: Mistä löydän chatti-viestit? Kuuluuko mikrofoni? Jos Skype, Lync tai Google Hangouts ei ole tuttu, niin uuden tekniikan harjoitteluun kannattaa varata aikaa. <br />Tässä pikaohjeet osallistujille:<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg0cyDc8i6rrRGms7mbahRkuXlZHngNML8x64c7UiduyddHtwW_947OX3H0vnycmr0Vtbd5oTKRsHelm3gxEXbLuLMj-_t3SZa5T7q1RfXR0_QbNvAVPu_biVPZ9G8MhXfXxOU5vWYuC-o/s1600/Valinta_269.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="273" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg0cyDc8i6rrRGms7mbahRkuXlZHngNML8x64c7UiduyddHtwW_947OX3H0vnycmr0Vtbd5oTKRsHelm3gxEXbLuLMj-_t3SZa5T7q1RfXR0_QbNvAVPu_biVPZ9G8MhXfXxOU5vWYuC-o/s320/Valinta_269.png" width="320" /></a></div>
<br />
<ol>
<li>Testaa mikrofoni soittamalla testipuhelu (skype test call) </li>
<li>Estä äänen kiertäminen: käytä kuulokkeita ja mikrofonia tai kunnollista
kokousmikrofonia (Voin muuten vuokrata edullisesti <a href="http://www.clearone.com/products_chat150">Clearone Chat 150</a> -kokousmikrofonia, joka poimii äänet kokouspöydän ympäriltä. Suosittelen!). Jos on pakko käyttää
koneen omaa mikrofonia ja kaiuttimia, niin laita mikrofoni äänettömälle
kun et puhu. </li>
<li>Odotellessasi kaikkien tuloa linjoille voit jo lähettää muille
osallistujille pyynnön saada lisätä heidät yhteystietoihisi. Tämä
helpottaa mahdollisia pari- ja pienryhmätyöskentelyvaiheita.</li>
</ol>
<h3>
Vaihtoehtoja Skypelle ja vinkkejä vetäjille</h3>
<a href="https://hangouts.google.com/">Google Hangouts</a> on hyvä vaihtoehto Skypelle, varsinkin jos osallistujilla on Google-tunnukset. Täältä löydät hyvän ohjeen miten teet <a href="http://www.gapps.fi/viikon-vinkki-nain-jarjestat-videokokouksen/">kutsun Hangouts-tapaamisen</a>. Muutaman vuoden takainen vertailu muista <a href="http://www.karreinen.org/2013/02/ilmaisten-etakokousohjelmien-vertailua.html">etäkokoussovelluksista</a>. Etäkokousten vetäjille ja fasilitaattoreille vinkit miten päästä <a href="http://www.karreinen.org/2015/10/synkasta-yksinpuhelusta-osallistavaan.html">synkästä yksinpuhelusta osallistavaan etäkokoukseen</a>.<br />
<br />
<h3>
Aktivoi etäkokouksissa </h3>
Kun haluat oppia aktivoimaan osallistujat etäkokouksissa ja saamaan tuloksia, niin tervetuloa <a href="https://holvi.com/shop/karreinen/product/966f7ecaf7cc438cdc350e09c4d88dd5/" target="_blank">osallista toiminnansuunnitteluun Skypellä -etävalmennukseen tiistaina 1.12. klo 9-10.30</a>.Lari Karreinenhttp://www.blogger.com/profile/11411367822197866762noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5290539274070876251.post-87016930151763636632015-10-06T14:30:00.000+03:002015-10-06T14:30:04.098+03:00Synkästä yksinpuhelusta osallistavaan etäkokoukseen"Skype-kokous voisi olla jotain muutakin kuin yksinpuhelua", sain palautteena kun koulutin osallistavaa toiminnansuunnittelua etäkokouksissa. Kyllä, etäkokouksissa voi käyttää samanlaisia <a href="http://www.slideshare.net/LariKarreinen/sujuvien-kokousten-fasilitointi">osallistavia menetelmiä</a> kuin tavallisissakin työpajoissa. Alla on esimerkki Innotiimin Opera-menetelmän soveltamisesta hienoilla vuokaavioilla:<br />
<br />
<iframe allowfullscreen="" frameborder="0" height="290" marginheight="0" marginwidth="0" scrolling="no" src="//www.slideshare.net/slideshow/embed_code/key/u3EC4inoZRtFfn" style="border-width: 1px; border: 1px solid #CCC; margin-bottom: 5px; max-width: 100%;" width="340"> </iframe> <br />
<div style="margin-bottom: 5px;">
<b> <a href="https://www.slideshare.net/eokktamk/operamenetelmn-kytt-virtuaaliluokassa" target="_blank" title="OPERA-menetelmän käyttö virtuaaliluokassa"></a></b> </div>
<br />
Vuorovaikutuksen suunnittelu on vähintään yhtä tärkeää kuin asiasisällön valmistelu. Menetelmät valitaan asian laajuuden ja luonteen sekä käytettävissä olevan ajan suhteen. Pieniin asioihin saadaan nopeasti ideoita ja valinta tehtyä operalla. Monimutkaiset ongelmien ratkaisut löytyvät paremmin keskustelevammilla menetelmillä.<br />
Alussa on aina tutustuminen muihin osallistujiin tai tutuilla kuulumisten vaihto, mikä on hyvän vuorovaikutuksen edellytys. Pieni orientaatio aiheeseen virittää ajattelua. Työskentelytapojen ja teknisten ohjeiden läpikäynti luo turvallisuutta ja sujuvuutta. <br />
Fläpin ja liimalaput voi korvata virtuaalisella valkotaululla tai Google Docsilla. Skype-kokouksen verkkaista keskustelua voi nopeuttaa chatilla tai pyytämällä kirjoittamaan vastaukset ryhmämuistiin. Työkaluja löytyy kirjoituksesta <a href="http://www.karreinen.org/2014/02/viisi-ilmaista-ja-helppoa-tyovalinetta.html">Kuusi ilmaista ja helppoa työvälinettä virtuaalikokouksiin ja puhelinpalavereihin</a>.<br />
Yhtä tärkeää kuin alussa kaikkien huomiointi, on tehdä sama myös lopussa. Annetaan jokaiselle tilaisuus sanoa jotain prosessista, vuorovaikutuksesta, omista tunnelmista tai seuraavista askeleista. <br />
<br />
<h3>
Tue hyvää vuorovaikutusta</h3>
Sanattoman viestinnän osuus vuorovaikutuksesta on hyvin suuri. Virtuaalisissa tapaamisissa on siksi hyvä sanoa ääneen asioita, joita ei tavallisesti sanoisi.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://memeguy.com/photos/images/every-time-i-meet-someone-new-every-single-time-27175.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://memeguy.com/photos/images/every-time-i-meet-someone-new-every-single-time-27175.jpg" height="195" width="320" /></a></div>
<br />
<ol>
<li>Kerro nimesi aina puheenvuorosi alussa totutat muut osallistujat tunnistamaan äänesi.</li>
<li>Käänteinen hiljaisuus: Jos olet samaa mieltä, kerro se. Jos olet
hiljaa, se tarkoittaa että vastustat esitystä. Linjoilla on usein
häiriöitä tai se saattaa katketa. Tämä auttaa muita huomaamaan jos et
ole kuullut jotain tai joku on pudonnut linjoilta.</li>
<li>Chattia kannattaa käyttää samalla kuin puhetta huomioiden
jakamiseen, tykkäämiseen, muiden osallistujien neuvomiseen, kertomaan päännyökkäyksistä, peukutuksista
jne. </li>
<li>Keskity virtuaalitapaamiseen kuin kasvokkaiseen vuorovaikutukseen. Sulje sähköposti ja selaimen muut välilehdet. </li>
<li>Voit laajentaa selaimen koko näytön kokoiseksi, jolloin muut
ohjelmat häiritsevät vähemmän ja pystyt paremmin keskittymään. Firefox
ja Chrome paina F11.</li>
</ol>
<h3>
Virtuaalifasilitaattorin muistilista</h3>
<ol>
<li>Muista laittaa tehtäväohjeistus aina chattiin ja näkyviin näytölle (web-sivu, esitys jne missä ollaan)</li>
<li>Keskittyminen on lyhytjänteisempää virtuaalimaailmassa. Pidä
taukoja, käytä kuvia ja muita aktivoivia harjoituksia enemmän kuin
perinteisissä työpajoissa. Tarkista ryhmän vireystila ja pyydä palautetta nopeilla äänestyksillä.</li>
<li>Jos käytettävät ohjelmat ovat osallistujille vieraita, tarjoa mahdollisuutta kokeilla niitä etukäteen ennen kokousta. </li>
<li>Jaa kaikki tieto osallistujille helposti saataville: ohjelma,
puhelinnumerot ja Skype-tunnukset. Tämä helpottaa osallistujien
itseohjautuvuutta ja kykyä auttaa toisiaan.</li>
<li>Varaa 10 % ajasta tekniikan kanssa säätämiseen. Vaikka kaikki
osallistujat olisivat kuinka kokeneita, niin jokin ei kuitenkaan toimi.</li>
<li>Liian monta erilaista teknistä alustaa (verkkosivua, esitystä, chattia jne) lisää vaikeuskerrointa. Yksinkertainen on kaunista.</li>
<li>Bonuskysymys fasilitaattorille: tietokoneen kanssa turhaudutaan nopeasti
kun jokin ei toimi. Se voi jopa nousta nopeasti osallistumisen esteeksi. Miten
voit tukea ja vahvistaa osallistujien palautumista turhautumisen
jälkeen?</li>
<li>Hyödynnä anonyymiä kommentointia ja ideointia, jotta kaikki saadaan mukaan. Sillä voi olla vaikutusta tuloksiiin. (<a href="https://www.meetingsphere.com/white_papers">Meetingspheren white paper aiheesta</a>)</li>
</ol>
Mainio kirja osallistavien etäkokousten vetämiseen on muuten <a href="http://grapepeople.fi/tapamme-toimia/">Pepe Nummen Virtuaalifasilitaattorin käsikirja</a>. Netistä löytyy myös erinomainen <a href="https://www.facilitate.com/support/facilitator-toolkit/docs/Six-Critical-Success-Factors-for-Successful-Virtual-Meetings.pdf">Six Critical Success Factors for Running a Successful Virtual Meeting</a>. <br />
Järjestän joulukuussa valmennuksen osallistavasta toiminnansuunnittelusta etäkokouksessa. <a href="mailto:lari(%20@)karreinen.org">Kerro mitä juuri sinä tarvitsisit? </a><br />
<br />
<br />Lari Karreinenhttp://www.blogger.com/profile/11411367822197866762noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5290539274070876251.post-88434534341906049002015-08-24T15:00:00.000+03:002019-11-08T11:33:51.339+02:00Oletko valmis pieniin nopeisiin muutoksiin?<div dir="ltr">
Entä jos saisimme tietää onnistumisesta viikon tai parin kuukauden sisällä, eikä vasta <a href="http://www.slideshare.net/elijahv/lean-fornonprofits">vuosiraportoinnin yhteydessä</a>? Eric Riesin suositun <a href="http://theleanstartup.com/">Lean startup</a>-kirjan nopean kehittämisen malli on levinnyt myös voittoa tavoittelemattomaan toimintaan. <br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhzBaJ4qbdVf5wTUgz5ep-UABD-T8DeYJZckQny6SRnB2oaKcsXEX_sv8_ZoBHFL2bfaC1-hjwV986XVwCWQhRFpRDP80IJWe7T2rX3i8j4CKVv-1dBedB3Tl81a5gm6KeIcTRQ4LTusWw/s1600/Valinta_237.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhzBaJ4qbdVf5wTUgz5ep-UABD-T8DeYJZckQny6SRnB2oaKcsXEX_sv8_ZoBHFL2bfaC1-hjwV986XVwCWQhRFpRDP80IJWe7T2rX3i8j4CKVv-1dBedB3Tl81a5gm6KeIcTRQ4LTusWw/s1600/Valinta_237.png" width="312" /></a> </div>
<br />
Tavoitteena on tehdä
mahdollisimman nopeasti minikokeilu, jolla kokeillaan mitataan toimivuutta. Kun mahdollisimman varhaisessa saadaan tietää mikä toimii,
vältetään turhaa työtä. <br />
Minulle (<a href="http://www.leanimpact.org/the-lean-nonprofit/">ja muillekin</a>) suurin oivallus oli se, että olennaista tässä on vähentää kokeiluista oppimiseen kuluvaa aikaa niin lyhyeksi kuin mahdollista. <a href="http://www.slideshare.net/elijahv/lean-fornonprofits">Lean for nonprofits</a><a href="https://www.blogger.com/null"> </a>-malli patistaa hyvin nopeaan kehittämisen ja kokeilujen
aikataulun kirittämiseen lyhentämällä kokeilun, oppimisen ja uuden
version tekemiseen kuluvaa aikaa. <br />
<br />
<h3>
1. Idea</h3>
</div>
<div dir="ltr">
Suunnittele kokeiluversio, jossa asiakkaan tai käyttäjän kannalta tärkein ominaisuus toimii.
Kokeiluversio saa olla puutteellinen, kunhan sen kokeilusta saadaan
jatkokehittelyyn tarvittava tieto. Älä siis perusta työryhmää miettimään
puoleksi vuotta vaan rakenna mahdollisimman nopeasti. Kokeilun (minimum viable product) rakentamisesta teknisempi <a href="http://blog.fastmonkeys.com/2014/06/18/minimum-viable-product-your-ultimate-guide-to-mvp-great-examples/">kuvaus</a>: </div>
<div dir="ltr">
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://fastmonkeys.files.wordpress.com/2014/06/how-to-build-a-minimum-viable-product.jpg?w=500&h=421" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="270" src="https://fastmonkeys.files.wordpress.com/2014/06/how-to-build-a-minimum-viable-product.jpg?w=500&h=421" width="320" /></a></div>
<h3>
2. Kokeile</h3>
</div>
<div dir="ltr">
Oppiminen tapahtuu vasta kun suunnittelupöydältä siirrytään toteutukseen monimutkaisessa maailmassa. Silloin huomataan asioita, joita ei olisi osattu arvata. Ensimmäinen kokeilu saa olla pieni. <a href="http://www.worldreader.org/learnings/">Worldreaderin</a> ensimmäinen kokeilu oli lahjoittaa 16 Kindle -lukulaitetta ghanalaisille koululaisille, jotta nähdään lisääkö se heidän lukemistaan. Lukeminen kyllä kiinnosti, mutta oppilaat hajottivat lukulaitteet istumalla niiden päällä. 16 lukulaitteen menetys oli pieni hinta nopeasta oppimisesta ja nyt Worldreaderin sähköisillä kirjoilla on satoja tuhansia käyttäjiä.<br />
Worldreaderin esimerkistä esityksessäni:<br />
<iframe allowfullscreen="" frameborder="0" height="355" marginheight="0" marginwidth="0" scrolling="no" src="//www.slideshare.net/slideshow/embed_code/key/HNrT6bBQD8DYKJ" style="border-width: 1px; border: 1px solid #CCC; margin-bottom: 5px; max-width: 100%;" width="425"> </iframe> <br />
<br />
<h3>
3. Mittaa</h3>
Tietoa voi kerätä haastattelemalla käyttäjiä, keräämällä tilastoja tai tekemällä <a href="http://www.bethkanter.org/abtesting/">A/B-testausta</a>. Mittaus tai arviointi ei ole raportointia varten, vaan tiedonkeruuta. Vaikeus on mitata oikeita asioita, jotta niiden perusteella voi tehdä johtopäätöksiä.<br />
<br />
<h3>
4. Analysoi tietoa</h3>
Mikä toimi? Miksi se toimi? Miten voisimme tehdä sitä enemmän, jopa runsaasti? Mikä oli palvelun tai tuotteen tärkein ominaisuus, joka teki siitä toimivan?<br />
<br />
<h3>
5. Opi nopeasti</h3>
Mitä pitää tehdä, jotta onnistuisimme vielä paremmin? Miten voimme skaalata pienen kokeilun onnistumisia laajemmin? Mitä muutamme seuraavaan kokeiluun? Tavoitteena on <a href="http://www.startuplessonslearned.com/2010/09/good-enough-never-is-or-is-it.html">jatkuva kokeilujen ja parantamisen sarja</a>, jossa oppiminen ja ymmärrys syvenee kerta kerralta. Mitä nopeammin kokeilu saadaan arvioitua ja aloitettua uusi, sitä nopeammin opitaan.<br />
<br />
<h3>
Työskentele viisaammin, älä kovemmin </h3>
Lean-ajattelun syvä ydin on oppivan organisaation luominen. Lean tai lean startup/for nonprofits -malli ei ole ensisijaisesti tuotannon tehostamista, vaan jatkuvaa oppimista. Jatkuva oppiminen vähentää turhaa työtä, joten tuloksena voi olla myös tehostumista.<br />
<br />
Tarvitaan paljon epävarmuuden sietokykyä. Alussa pitää sietää epävarmuutta ja uskaltaa laittaa puolivalmis kokeilu tarjolle. Toimiiko se? Pystynkö toteuttamaan sen, kun sitä ei olekaan suunniteltu loppuun saakka? Ja kestää epäonnistuminen, kun suunniteltu ei toimikaan. Siitä pitäisi toipua nopeasti, jotta jaksaa kokeilla yhä uudestaan.<br />
<br />
Lean for nonprofits -mallin käyttö voi jopa<a href="http://www.leanimpact.org/shared-entrepreneurial-leadership/"> muuttaa organisaation rakennett</a>a, kun joudutaan jatkuvasti kysymään mitä pitäisi tehdä entistä paremman onnistumisen eteen.<br />
<br />
Perinteisessä toiminnansuunnittelusyklissä arviointi on kerran vuodessa ja se tehdään usein ulkoista rahoittajaa varten. Nopeat kokeilut haastavat myös
johtamisen: kuinka arjen keskellä pystyy vapauttamaan voimavaroja
kokeiluihin, johtamaan muutosta ja valmentamaan ihmisiä muutoksessa.</div>
<div dir="ltr">
<br /></div>
<div dir="ltr">
Olemme Punaisen Ristin nuorten kanssa kehittäneet toimintaa nopein kokeiluin, ja se on ollut sekä innostavaa, vaikeaa että tehokas keino saada myös paikallistoimijat mukaan. Soste-risteilyllä esittelin tuloksia:</div>
<div dir="ltr">
<br /></div>
<br />
<br />
Osaksi kokeilua päätyi myös <a href="http://www.karreinen.org/2016/10/toisenlainen-vuosikokous.html" target="_blank">100 osallistujan vuosikokouksessa</a> suunnitellut nopeat toimenpiteet. Kuinka monta kertaa olet ollut työpajoissa, joissa pyöritellään samoja ongelmia vuodesta toiseen ja mitään ei tapahtdu? Tässä on ehkä yksi isoimpia havaintoja homman toimivuudesta vapaaehtoistoiminnassa: kun tehdään riittävän pieniä konkreettisia suunnitelmia lyhyelle aikavälille, ne myös toteutuvat!<br />
<br />
<div style="margin-bottom: 5px;">
<b> <a href="https://www.slideshare.net/mssoste/vapauta-koko-tyyhteisn-kehittmisinnostus-kokeilemalla-kehittminen" target="_blank" title="Vapauta koko työyhteisön kehittämisinnostus kokeilemalla kehittäminen"></a></b> </div>
Lari Karreinenhttp://www.blogger.com/profile/11411367822197866762noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5290539274070876251.post-84650785874618754262015-08-07T06:56:00.000+03:002015-09-18T08:48:11.127+03:00Miten johtaminen ilman pomoja voi tuoda parempia tuloksia? Buurtzorg ja itseohjautuva organisaatio kotihoidossa<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjO7c1uqlveqaJnApjHFjEf7SI1GZzWn4qii8T8j7qVH5viMn2CYKiCcKA79twNr8Fxg9zWrBlV9AU1skyWtKLJNF7PKAT29caqYBx7CVJogG2mUW0txdiQvz1YVtZLHfOe8JS54DNHdh4/s1600/Valinta_076.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="" border="0" height="238" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjO7c1uqlveqaJnApjHFjEf7SI1GZzWn4qii8T8j7qVH5viMn2CYKiCcKA79twNr8Fxg9zWrBlV9AU1skyWtKLJNF7PKAT29caqYBx7CVJogG2mUW0txdiQvz1YVtZLHfOe8JS54DNHdh4/s320/Valinta_076.png" title="Miten tiimi ilman pomoa järjestyy tekemään parempia tuloksia?" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
Hollantilaisessa Buurtzorgissa työntekijöiden osallistuminen on viety aivan omalle tasolleen. Sen 10-12 työntekijän tiimit kotihoitopalveluja tuottavat itseohjautuvat tiimit päättävät lähes kaikesta työhönsä liittyvistä asioista itse. Tiimeissä kaikki ovat samanarvoisia. Vetäjää ei ole, vaan hallinto- ja johtotehtävät on jaettu työntekijöiden kesken. Tulokset ovat huimaavia. Buurtzorg on valittu useana vuonna Hollannin parhaaksi työpaikaksi. Kokeneet hoitajat muista yrityksistä ovat siirtyneet massoittain sen palvelukseen. <br />
Kun kilpailevissa hoivayrityksissä hoitajien työ on valmiiksi aikataulutettu ja suunniteltu minuutilleen, niin Buurtzorgissa hoitajat päättävät itse paljonko aikaa käyttävät. Asiakkaat ovat tyytyväisempiä, kun heidän oma hoitajansa ei vaihdu koko ajan ja hänen kanssaan ehtii jutella. Tavoitteena on voimaannuttaa potilaita huolehtimaan itse itsestään ja hyödyntämään myös yhteisön, kuten vaikka naapurien tukea. <br />
Kasvu on ollut valtavan nopeaa. 2007 Buurtzorg aloitti yhdellä tiimillä. Nyt 2015 tiimejä on 800, joiden 9500 hoitajaa hoitaa 70 000 asiakasta vuodessa. Hallinto on pidetty minimissään ja siellä on 45 työntekijää. (Lisää Buurtzorgista löytyy <a href="http://ollisalo.net/?p=50">Olli Salon</a>, <a href="http://frankmartela.fi/2015/08/buurtzorg-ja-kotihoidon-itseohjautuva-vallankumous-miten-tarjota-halvempaa-iloisempaa-ja-laadukkaampaa-hoitoa/">Frank Martelan</a> ja <a href="http://lessmiserables.com/autonomia-100-hierarkia-0/">Les Miserables osuuskunnan</a> hyvistä blogeista, <a href="https://www.sitra.fi/blogi/tulevaisuus/tutkimustiimin-viikon-varrelta-32-buurtzorg-ravistelee-hierarkkisia">Sitralta</a> ja <a href="http://www.nieuworganiseren.nu/cases/buurtzorg-nederland/">englanniksi</a> ja alla videona.)<br />
<br />
<iframe allowfullscreen="" frameborder="0" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/BeOrNjwHw58" width="560"></iframe>
<br />
<h3>
Itseohjautuvuus vaatii rakenteita</h3>
Itseohjautuvan organisaation rakenteita ovat keskustelua tukevat toimintatavat, luottamus ja läpinäkyvyys. Tiimeillä on vapaus ja vastuu päättää omasta toiminnastaan. Kuinka paljon asiakkaita ne ottavat hoitaakseen ja miten järjestävät työnsä. Tämän edellytyksenä on vahva keskusteleva toimintatapa ja luottamus. Itseohjautuvuuden onnistumisen edellytys on, että ryhmä tuntee olevansa vastuussa tuloksistaan ja se voi vaikuttaa niihin itse mahdollisimman paljon. <br />
Tekemisen pitää olla merkityksellistä ja mielekästä. Mielekkyys vahvistuu kun voi itse päättää miten työnsä järjestää.<br />
Työtehtävistä, -vuoroista saati palkoista keskustelu ja päättäminen vertaisten kesken ei ole kivutonta. Siksi työntekijöitä koulutetaan vuorovaikutustaidoissa ja ratkaisukeskeisissä menetelmissä kokousten vetämiseen. Tarvittaessa tiimeillä on käytössään valmentaja, joka auttaa heitä ratkomaan ongelmia tai ristiriitatilanteita, mutta ei itse osallistu päätöksentekoon.<br />
Vastuu on aina tiimillä: miten me sen teemme? Joskus tiimit kipuilevat pitkiäkin aikoja. Vaatii vahvaa luottamusta, että uskaltaa keskustella tiimiläisen kanssa toimintatavoista, jotka auttaisivat parempaan yhteistyöhön. Se vaatii itsensä ja muiden kuuntelemista, välittömyyttä ja mahdollisuutta olla oma itsensä työyhteisössä. Ulkopuolisena keskustelun ohjaajana, fasilitaattorina, olen usein auttanut tällaisissa tilanteissa ratkaisujen löytymistä. Mutta entä jos yhteisö valmentaisi jäseniään tekemään sen itse?<br />
<br />
<h3>
Tiedon ja taidon jakaminen läpi organisaation reaaliaikaisesti</h3>
Buurtzorgin sisäinen some-kanava mahdollistaa keskustelun kaikkien 9500 työntekijän välillä. Kuka tahansa voi kysyä apua tai tehdä aloitteen ja saada kiinnostuneita mukaansa. Buurtzorgin toimitusjohtaja Jos de Blok kertoi, että hän voi kysyä mitä tahansa työntekijöiltä ja saa nopeasti satoja vastauksia.<br />
Tiimit keskustelevat oman työnsä kehittämisestä sekämiten pitää hallinto ja käytännöt mahdollisimman yksinkertaisina. <br />
Olen monissa paikoissa vetänyt työpajoja parhaiden käytäntöjen jakamiseksi. Parhaimmillaan niiden tuloksena on syntynyt onnistuneita varainkeruutempauksia, it-järjestelmien rakentamista ja paljon muuta vertaisoppimista. Mutta. Kehittämisen rytmi on nopeampi, kun vastauksen voi saada hetkessä eikä kehittämispäivillä kerran vuodessa.<br />
<br />
<h3>
Tiimi valikoi tarkkaan uudet työntekijänsä</h3>
Buurtzorgin tiimit rekrytoivat omat jäsenensä, jolloin rima on korkealla. Koska jokainen tiimiläinen vaikuttaa merkittävästi tulokseen, työkavereiksi valitaan vain motivoituneita tekijöitä. Usein nämä tulevat tiimiläisten omista verkostoista. Työntekijät myös tietävät jo tullessaan tulevansa paikkaan, jossa organisaatiokulttuuri on erilainen. Kaikille tämä ei sovi, vaan 30 työntekijää kuukaudessa lähtee Buurtzorgista. 150 aloittaa joka kuukausi.<br />
Itseäni havahdutti, miten paljon henkistä kehitystä itseohjautuvassa organisaatiossa toimiminen vaatii. Muissa itseohjautuvissa organisaatioissa työntekijöitä valmennetaan tähän esimerkiksi väkivallattoman vuorovaikutuksen (nonviolent communication) avulla. Työntekijöitä ei kouluteta pelkästään työhön liittyvistä teknisistä tai tiedollisista taidoista, vaan itsetuntemuksesta ja vuorovaikutuksesta. Yhteistyö nähdään taitona, jota voi ja pitää jatkuvasti harjoitella. Työnantajan tehtävänä on harjoituttaa näitä taitoja. Buurtzorgin 15 valmentajaa auttavat tässä.<br />
<br />
<h3>
Kaiken taustalla on luottamus</h3>
Buurtzorgin johto luottaa, että tiimin työntekijät tuntevat parhaiten omat asiakkaansa, miten hoito kannattaa järjestää ja miten he itse haluaisivat työskennellä. Tiimin jäsenen on luotettava itseensä ja tiimiinsä siinä, että he onnistuvat työssään.<br />
Kukaan ei voi määrätä työntekijöitä, ei edes toimitusjohtaja tai tiimin toinen jäsen. Kun tiimiläinen saa idean uudesta toimintatavasta, hänen on vakuutettava tiimi ja kysyttävä neuvoa sen toteutuksesta. Samalla ideoiden kokeiluun saa rahaa sen sijaan, että joku johdossa arvioisi onko tämä nyt toimiva vai ei. Näin syntyi idea suositusta rollaattorikisoista.<br />
<br />
<h3>
Mitä itseohjautuvuus voisi parhaimmillaan tuoda?</h3>
Niukkaakin niukempi hallinto on arkipäivää järjestöissä ja pk-yrityksissä. Järjestöpuolella on yleistä, että yksi toiminnanjohtaja, joskus muutaman työntekijän tukemana, palvelee kymmeniä yhdistyksiä eri puolilla maata. Kun kaikkien yhdistysten tarpeet ja pyynnöt kasautuvat organisaatiopyramidin yläpäähän, toimistosta tulee pullonkaula. Itseohjautuvat tiimit pärjäävät vähemmällä minimoimalla heidän näkökulmastaan turhan hallinnon.<br />
Työ on yhä enemmän asiantuntijatyötä. Siinä hallintotyöt, raportoinnit, ohjesäännöt ja tiukka ohjaus jäykistävät ja vähentävät työn mielekkyyttä. Itseohjautuvassa organisaatiossa näitä vältetään tai pidetään minimissä. Työmotivaatiota lisää, kun voi itse määritellä työn tekemistä ja sisältöjä, oppia siinä ja työllä on suurempi merkitys. <br />
Johtaminen muuttuu suorituksen määrittelemisestä, valvomisesta ja arvioimisesta yhteistyön esteiden poistamiseksi. Miten voin auttaa sinua työskentelemään tehokkaammin?<br />
Mitä itseohajutuvaan organisaation rakennuspaloja meillä jo on?<br />
Kun aikaisemmin kirjoitin itseohjautuvuuden luomisesta <a href="http://www.karreinen.org/2013/09/voiko-itseorganisoitumista-johtaa-open.html">open spacella</a>, niin Buurtzorgissa se on viety koko organisaation läpäiseväksi toimintatavaksi. Open space on hyvä esimerkki itseohjautuvaan työskentelyyn ohjaavasta ryhmätyömenetelmästä. Sen periaatteita voi hyödyntää laajemminkin itseohjautuvuuden luomisessa. <a href="http://www.karreinen.org/search/label/ratkaisukeskeisyys">Ratkaisukeskeinen lähestymistapa</a> tai vuorovaikutuksessa<a href="http://www.karreinen.org/2012/12/keskustellen-kohti-ristiriitoja-vai.html"> oppimis-kontrollimalli</a> antavat keinoja rakentavaan vuorovaikutukseen. <br />
Monissa organisaatioissa sisäisiä some-kanavat on käytössä, joskin usein ne jäävät liian pieniksi paikallisiksi verkostoiksi. Olen miettinyt, että onko jokin minimimäärä keskustelijoita, joka tarvitaan, jotta syntyy hedelmällistä tiedonvaihtoa ja verkostoitumista.<br />
Keskustelin hiljattain erään asiakkaani, hoivakodin johtajan kanssa, joka toivoi lisää keskustelevuutta omaan työyhteisöönsä. Samanlaisen toiveen pohjalta olen kouluttanut osallistavien menetelmien käyttöä monessa muussakin organisaatiossa. Työn tekemisen tapa on muuttumassa. Suomessa Debora on aloittanut ensimmäisen itseohjautuvan tiimin Lahdessa ja lisää on tulossa. Ohjelmistoyritys <a href="http://www.kauppalehti.fi/uutiset/yritys-luopui-pomoista--kaikki-tietavat-toistensa-palkan/5Tt458EQ">Vincit</a> on tunnettu pomottomuudestaan. Entä jos tämä työtekijöitä kuunteleva ja innostava tapa toimia leviäisi, jopa yleistyisi?<br />
<br />
<br />
<h3>
Lähteet:</h3>
Jos de Blokin esitys Future of Work -seminaarissa 4.8.2015 (Lämpimät kiitokseni sen järjestäjille, ilman teitä tätä kirjoitusta ei olisi syntynyt!)<br />
Frederic Laloux'n kirja <a href="http://www.reinventingorganizations.com/">Reinventing Organisations</a>Lari Karreinenhttp://www.blogger.com/profile/11411367822197866762noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5290539274070876251.post-54700028540709381992015-04-30T11:45:00.001+03:002015-04-30T11:45:17.264+03:00Arvostava kehittymiskeskustelu avaa uusia mahdollisuuksia<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEirr-VU7PTMPRqCNmqDR8LEtuk74WfddyAzOBwXShNS1raxCIFsBmRWYYRJ8mJ1sDhcVlG3FIoHDDjmZf8zRR2jDcSCyFvKjb65RZN4Y64oWc3pbgNxoIJZ0FygZJ5nLRUbDVmo5WWfhaQ/s1600/Valinta_684.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEirr-VU7PTMPRqCNmqDR8LEtuk74WfddyAzOBwXShNS1raxCIFsBmRWYYRJ8mJ1sDhcVlG3FIoHDDjmZf8zRR2jDcSCyFvKjb65RZN4Y64oWc3pbgNxoIJZ0FygZJ5nLRUbDVmo5WWfhaQ/s1600/Valinta_684.png" height="225" width="320" /></a></div>
<br />
Johdon valmentaja <a href="http://psykologinenpaaoma.fi/2013/09/16/arviointivimma-jahmettaa-ihmisten-toiminnan/">Jarmo Manner</a> arvosteli tavoitekiimaisia kehityskeskusteluja, joissa keskitytään yksilön suorituskykyvyn mittaamiseen. Kehityskeskusteluja, joissa unohdetaan yhteistyön ja työpaikan hyvän vuorovaikutuksen merkitys.<br />
<br />
Millainen voisi olla arvostava kehityskeskustelu, joka voimaannuttaisi ja loisi innostusta kehittyä omassa työssään? Itse olen pitänyt kehityskeskusteluja arvostavan haastattelun pohjalta. Varoitin työntekijää aluksi, että tämä voi kuulostaa vähän erilaiselta.<br /><br />
<h4>
1) Miten menee?
</h4>
- Kun mietit tavoitteitasi, niin mistä asioista olet iloinen?
<br />- Mikä toimii ja on edennyt?
<br />- Huomioi kaikki pienetkin edistymiset, jotka ovat saaneet sinut tuntemaan tyydytystä ja onnistumisen iloa.
<br />- Kerro yksityiskohtia: ”Kun tein projektisuunnitelman ja pyysin kommentteja Pekalta, hän oli perehtynyt siihen perinpohjaisesti ja teki hyviä muutoksia.”<br /><br />
<h4>
2) Mikä on edistänyt näitä onnistumisia?</h4>
- Mitä teit, jotta onnistuit näissä? <br />- Mikä on tukenut sinun parasta mahdollista suoritustasi? <br />- Miten työtoverisi, esihenkilösi, asiakkaat, olosuhteet, työvälineet, koulutukset, aikaisempi osaamisesi jne ovat auttaneet sinua?<br /><br />
<h4>
3) Miten olet muuttunut?</h4>
- Mieti itseäsi vuosi sitten ja nyt. Miten olet kehittynyt ja mitä olet oppinut tänä aikana? Taas, anna itsellesi kiitosta kaikista pienistä muutoksista, edistysaskeleista ja opeista niin ammatillisesti kuin henkilökohtaisessa tehokkuudessa. <br />- Mitä teit töissä, kotona, vapaa-ajalla, että tämä oli mahdollista?<br /><br />
<h4>
4) Mennään pidemmälle!</h4>
- Mieti työtäsi omia tavoitteitasi laajemmalle. Mitkä asiat organisaatiomme koko toiminnassa ja tuloksissa saavat sinut tuntemaan iloa ja jopa pientä ylpeyttä? <br /><br />
<h4>
5) Mitä haluaisit vahvistaa ja saada lisää?</h4>
- Mitä piirteitä työssäsi tai toiminnassasi haluaisit vahvistaa? <br />- Mikä teki näistä merkittäviä asioita sinulle?<br />- Mitä haluisit tehdä toisin?<br /><br />
<h4>
6) Kehittyminen: mitä haluaisit vahvistaa ja saada lisää?</h4>
- Mitä piirteitä työssäsi tai toiminnassasi haluaisit vahvistaa? <br />- Mikä teki näistä merkittäviä asioita sinulle?<br />- Mitä haluisit tehdä toisin?<br />- Mistä näistä asioista haluaisit aloittaa? (Tässä kohtaa esihenkilö voi auttaa priorisoinnissa koko organisaation näkökulmasta)<br /><br />
<h4>
7) Mitä apua tarvitset minulta, esihenkilöltäsi?</h4>
- Miten voin auttaa sinua?<br />- Millainen koulutus, resurssit tai mikä muu auttaisi sinua menestymään työssäsi?<br />- kertaatko vielä lyhyesti, mikä on seuraava askeleesi?<br />
<br />
Tässä kehityskeskustelussa ei tarvita lomaketta. Tärkeintä on keskittyä
kuuntelemaan arvostavasti. Eräs toimitusjohtaja sanoi kerran, että tärkeintä on hyvä keskustelu, ei jokin tietty kehityskeskustelun malli.<br /> <br />Kiitos tästä kehityskeskustelumallista, jota olen hieman jatkokehitellyt, <a href="https://appreciativeinquiry.case.edu/practice/toolsQuestionsDetail.cfm?coid=939">Neil Samuelsille</a>. <a href="https://www.facebook.com/groups/DistributedWorkforce/">ReWorking of Work</a> -ryhmän keskustelut taas antoivat kipinän palata tähän aiheeseen.<br /><br />Erinomainen kirjoitus arvostavan haastattelun käytöstä kehityskeskusteluissa on <a href="http://Tässä kehityskeskustelussa ei tarvita lomaketta. Tärkeintä on keskittyä kuuntelemaan arvostavasti. Ja jos mietit, voiko arvioinnin unohtaa kokonaan, kannattaa lukea Pekka Peuran kirjoitus itsearvioinnin voimasta matematiikan opetuksen tulevaisuus -blogissa.">UnHabitat-ohjelmassa</a>. Itse menetelmästä olen kirjoittanut <a href="http://www.karreinen.org/search/label/arvostava%20haastattelu">useampaankin otteeseen</a>. Ja jos mietit, voiko arvioinnin unohtaa
kokonaan, kannattaa lukea Pekka Peuran<a href="http://maot.fi/2013/10/muutetaan-arviointi-oppimista-ja-ihmisyytta-tukevaksi-ja-luodaan-ahdistusvapaa-koulu/"> kirjoitus itsearvioinnin voimasta matematiikan opetuksen tulevaisuus -blogissa</a>.<br />
<br />
Muistan saaneeni palautetta, että näistä kehityskeskusteluista oli pidetty. Nyt kun vuosien päästä seuraan entisiä työntekijöitäni, niin huomaan miten he ovat kehittyneet tavoilla, joita en heidän esihenkilönään olisi osannut edes kuvitella.Lari Karreinenhttp://www.blogger.com/profile/11411367822197866762noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5290539274070876251.post-75063106937115665212015-04-22T10:24:00.003+03:002015-04-22T11:03:29.882+03:00Kuinka järjestää palautetilaisuus täystyrmäyksen jälkeen?Eduskuntavaalit ovat ohi ja maassamme on satoja pettyneitä ehdokkaita ja tuhansia tukiryhmäläisiä. He ovat tehneet lukemattoman määrän tunteja edistääkseen itselleen tärkeitä tavoitteita. Sitten tulee vaalitulos ja pettymys, kun riittävän moni ei jakanutkaan samoja itselle tärkeitä arvoja ja tavoitteita. Täystyrmäys, josta pitäisi toipua ja mennä eteenpäin.<br />
<br />
Järjestömaailmassa ehkä useimmin ja raskaimpia pettymyksiä kohdataan vaikuttamistyötä
tekevissä yhdistyksissä ja urheiluseuroissa. Yritysmaailmassa start-up
-yrityksillä, jotka tuovat puolivalmiita tuotteita nopeasti
markkinoille, on suuri riski epäonnistua. Entä jos palautetilaisuudesta saisi voimaa tulevaisuuteen, niin mitä se merkitsisi organisaation toimintakyvylle?<br />
<br />
Paljon on tehty asioita, joista voi oppia ensi kertaa varten tai hyödyntää muussa elämässä. Jos minun pitäisi järjestää palaute tällaisessa tilanteessa, kysyisin yhden kysymyksen:<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj4Rb2cDacxJ9qkF6Gw6-bvI_e5CcbBWvZbPSfIfp38NfoJnajtuZMtQEomqIv2u9_SbfIXVrpJ-NFf7l-NWIN3HEnHNpME8xZnU2N85ohNeXTA92IYVQ47Ywf23Cf5Kw_bNTqFZNK68LU/s1600/Valinta_664.png" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj4Rb2cDacxJ9qkF6Gw6-bvI_e5CcbBWvZbPSfIfp38NfoJnajtuZMtQEomqIv2u9_SbfIXVrpJ-NFf7l-NWIN3HEnHNpME8xZnU2N85ohNeXTA92IYVQ47Ywf23Cf5Kw_bNTqFZNK68LU/s1600/Valinta_664.png" height="163" width="320" /></a></div>
<br />
Kerro yksityiskohtaisesti parhaasta hetkestä kampanjassasi, jolloin huomasit että sillä mitä teit,oli vaikutusta. Mitä sinä ja muut teitte? Mistä huomasit, että sillä oli vaikutusta? Mikä auttaisi sinua ja meitä kaikkia tekemään sitä ensi kerralla vielä enemmän?<br />
<br />
No olihan tässä useampi kysymys. Ensimmäisen tarkoituksena on luoda monipuolinen ja yksityiskohtainen kuvaus onnistuneesta suorituksesta. Sitä voi hyvin tarkentaa kysymällä: mitä vielä? Mitä vielä? Seuraava kysymys yhdistää teot ja vaikutuksen. Kolmas kysymys johtaa oppimiseen: mitä minun on tehtävä, jotta onnistuisin uudestaan.<br />
<br />
<h4>
Se mihin suuntaamme huomiota, kasvaa</h4>
Palautteessa voisi kysyä virheistä ja siitä mikä ei toimi. Pettymyksen purkautuminen johtaa helposti valittamiseen. On tilanteita, jolloin sille on annettava tilaa. Joskus se helpottaa. Ja harvoin valittaminen kuitenkaan tuo parempaa mieltä tai saa paremmalle tuulelle. Jos epäonnistumisia on tarve käsitellä, niin kysyisin: mitä tilalle? Jos jokin ei toiminut, niin ei riitä, että se tunnistetaan. Epäonnistumisia käsiteltäessä olemme menneisyydessä, jota emme voi muuttaa. Kun mietimme mitä tilalle, olemme jo tulevaisuudessa. Se luo toivoa.<br />
<br />
Siksi kysyisin pienistäkin hyvin menneistä asioista: niistä, mitä halutaan lisää. Jos ensi kerralla tehdään onnistuneita asioita enemmän, jäävät vähemmän toimivat pakostakin vähemmälle.<br />
<br />
Palautetilaisuus toimii parhaiten, kun paikalle saadaan toimijoita organisaation joka tasoilta tai lohkoista kuulemaan toisiaan. Isommassa ryhmässä jakaisin nämä haastattelukysymykset pienryhmille, jotta jokainen tulee vuorollaan kuulluksi. Haastattelujen tulokset voi kirjata vaikka liimalapuille, jotka ryhmitellään. Sitten on analyysin vuoro: mitkä asiat toistuvat? Mitä teemme ensi kerralla enemmän? Analyysi konkretisoidaan mahdollisimman käytännönläheisiksi toimenpiteiksi. Mitä minun pitää ensi kerralla tehdä, jotta onnistun paremmin? <br />
<br />
Perehtynyt lukija tunnistaa, että tässä käytetään <a href="http://www.karreinen.org/search/label/arvostava%20haastattelu">arvostavaa haastattelua</a>. Itse asiassa, käyttäisin sitä myös onnistumisten jälkeiseen palautteeseen. Usein tuntuu, että aikaisemmista kokemuksista saatu palaute unohdetaan kun suunnitellaan seuraavaa kertaa. Jotta palaute vaikuttaisi toimintaan ja vahvistaisi oppivaa organisaatiota, veisin sen tällä tavalla henkilökohtaiselle tasolle.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjHLGR1dy-DqNeP3UN14p2KRT4qdYnZKwBY6YSIibP3hXi6FM7rmp3MHcxHwrKc8M112GKChSOLEvwdp51j-QZ2EEraF1GL5L_pG-KDMO4xc1QfceMjejgHmDIiMr2KN2_ZpY9_ZQjJM7k/s1600/Valinta_667.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjHLGR1dy-DqNeP3UN14p2KRT4qdYnZKwBY6YSIibP3hXi6FM7rmp3MHcxHwrKc8M112GKChSOLEvwdp51j-QZ2EEraF1GL5L_pG-KDMO4xc1QfceMjejgHmDIiMr2KN2_ZpY9_ZQjJM7k/s1600/Valinta_667.png" height="235" width="320" /></a></div>
Älä kysy, mitä organisaatio voi ensi kerralla tehdä paremmin. Kysy, mitä
minä voin tehdä toisin osana organisaatiota. Tällöin oppimista ei
ulkoisteta jonkun toisen tehtäväksi, vaan se jää paremmin elämään kun
toivon siemen on istutettu toimijoihin itseensä. Organisaation oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa ja siinä, kun varataan riittävän paljon aikaa pohtia yksityiskohtaisesti, mitä minä ja me yhdessä teemme käytännössä toisin.<br />
<h4>
<br />Miten palautua täystyrmäyksen jälkeen?</h4>
Moka on lahja, pitäisi ajatella. Se on mahdollisuus oppia. Pettymyksestä palautumisen taito eli, resilienssi,on sisun sukulaiskäsite. Resilienssiä tarvitaan, jotta jaksaa ajatella mokaa lahjana. Jotta palaudutaan ja ollaan avoimin mielin valmiita oppimaan tehdystä ja menemään eteenpäin. <br />
<br />
Resilienssin kasvattamiseen on monta muutakin keinoa. Samoin palautteesta oppimiseen. Mikä on sinun paras kokemuksesi tai konstisi?Lari Karreinenhttp://www.blogger.com/profile/11411367822197866762noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5290539274070876251.post-3208383829233750402015-04-01T11:29:00.000+03:002015-04-01T13:14:25.371+03:00Haluatko ohjata avaruusaluksen läpi asteroidivyöhykkeestä?<br />
Vai kiinnostaisiko luottamushenkilötoiminta valiokunnassa? Ehkä kuitenkin innostaisi saada nilsiäläisen sahansoittajan ja punjabilaisen sitaristin soittamaan yhdessä Šostakovitšia?<br />
Nyt ollaan vapaaehtoistoiminnan vaikeuksien kovassa ytimessä: hallitus-, valiokunta- ja työryhmien jäsenten rekrytoinnissa. "<i>Kun niitä sitoutuneita hallituksen jäseniä on niin vaikea saada."</i><br />
Tee siitä mahdollisimman byrokraattisen ja arvokkaan kuuloista. Työryhmä, ah kuinka tunnen innostuksen väreilevän selkäpiissäni. Hallituksen kokous, kyllähän niistä voi oikeasti tulla innostuneena pois, voihan? <br />
Törmäsin juuri aivan upeaan vapaaehtoismahdollisuuteen, joka kuului näin:<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://www.tedxotaniemied.com/recruitment/" target="_blank"><img alt="TEDxOtaniemiED" border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh9n-i98R0SvyPXs_Ote6Qgf2kizpWZua2oL5JXXg8Q6rWuXQM_nogqMgq0Hd6-s3wqxfHPKuMx0fA8uQwUdt839_H1Y7tpSN-68mQBCS2BaSeBy3U5dzB36PsWidAqEDbo9qiO6kj_qjw/s1600/Valinta_553.png" height="258" width="320" /></a></div>
<br />
Kun vertaan tätä Lääkäriliiton valiokuntahakuun, niin se kuulostaa hyvin viralliselta, arvokkaalta ja perinteiseltä. Eri sanoilla kosketetaan erilaisia ihmisiä.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhpizPU1ZYNhraHlQ9jh6PjJeRquvTaKAzCpnzVJfXYgVM7kR0dhsu3Ki5DYcd0ElopCtdIY8r6u69SqM39fHadn4RNU_UYFDrudIEJ5s12s_MfvWwLKVPBoFXrYVkuQ1beqBv2qIpCVVI/s1600/l%C3%A4%C3%A4k%C3%A4rirekry.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhpizPU1ZYNhraHlQ9jh6PjJeRquvTaKAzCpnzVJfXYgVM7kR0dhsu3Ki5DYcd0ElopCtdIY8r6u69SqM39fHadn4RNU_UYFDrudIEJ5s12s_MfvWwLKVPBoFXrYVkuQ1beqBv2qIpCVVI/s1600/l%C3%A4%C3%A4k%C3%A4rirekry.png" height="320" width="113" /></a></div>
Veikkaisin Lääkäriliiton saavan varmasti paljon virallisia ja perinteisiä hakijoita valiokuntiinsa.<a href="http://www.tedxotaniemied.com/recruitment/" target="_blank"> TEDxOtaniemiED-tapahtuma</a> saanee riveihinsä innostuneita, omaa osaamistaan täysillä peliin laittavia vapaaehtoisia.<br />
Tässä kolme esimerkkiä ja viisi vinkkiä erilaisesta rekrytoinnista. Lopussa vielä pieni bonus auttamaan kaikkia
järjestötoimijoita saamaan hallituksiinsa ja työryhmiinsä entistä
sitoutuneempia, motivoituneempia ja innokkaita osaajia toteuttamaan
järjestön tehtävää.<br />
<br />
<h3>
</h3>
<h4>
1. Kerro tehtävästä innostavasti</h4>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
Ennakko-odotukset vaikuttavat suoriutumiseen ja sitoutumiseen. Mitä vaikeampi porukkaan on päästä ja mitä vaativampi tehtävä on, sen motivoituneempia hakijat ovat. Jos haetaan vain hallituksen jäsentä istumaan tuolilla yhden kauden "ei sun tarvitse tehdä mitään, osallistut vain", niin varmemmin saadaan passiivisia jäseniä. Nyt joku lukija toivottavasti kirjoittaa kommentteihin tarinan, miten tällaisesta passiivijäsenestä kasvoikin aktiivi. Kyllä sitäkin tapahtuu.<br />
Ja kun halutaan sitoutuneita ja motivoituneita jäseniä, jotka ovat valmiita laittamaan aikaansa ja osaamistaan toimintaan, niin se kannattaa sanoittaa hakuilmoitukseen. <br />
<br />
<a href="http://www.sll.fi/" target="_blank">Luonnonsuojeluliitto</a> rekrytoi vapaaehtoistoiminnan työryhmään näin:<br />
<blockquote class="tr_bq">
<i>Ideoi innostavaa ja yhteisöllistä toimintaa<br />Tule mukaan vapaaehtoistoiminnan työryhmään etsimään aivan uudenlaisia tapoja tehdä vaikuttavaa luonnon- ja ympäristönsuojelutyötä. </i></blockquote>
<h4>
2. Kerro tehtävän merkityksestä</h4>
<blockquote class="tr_bq">
"<i>[Lääkäriliiton] Valiokuntien tehtävänä on tuoda esiin jäsenien näkemyksiä, ottaa kantaa paikallisiin asioihin ja osallistua liiton kannanottojen valmisteluun.</i>" <br />
<br />
"<i>Haluatko antaa aikaa ja osaamistasi,
koska haluat uudistaa Suomen ja maailman oppimista?</i>" <i>TEDxOtaniemiED-tapahtuma</i></blockquote>
Lääkäriliitto tekee työtä, joka vaikuttaa jokaisen suomalaisen terveyteen ja lisää laadukkaita elinvuosia. Mitä juuri tämä valiokunta on saanut parhaimmillaan aikaan? <br />
<blockquote class="tr_bq">
<i>"Vapaaehtoistoiminnan ryhmä on mm. pannut hyviä toimintatapoja
kiertoon ja kerää parhaillaan vinkkejä sujuvien talkoiden järjestämiseen
ja yhdistysten yhteistyön parantamiseen." </i><i>Luonnonsuojeluliitto</i></blockquote>
Vastaa kysymykseen: Miksi tämä on tärkeää?<br />
<h4>
3. Mitä minä siitä saan?</h4>
<blockquote class="tr_bq">
<i>"Haluatko osallistua TEDxOtaniemen järjestämiseen? Kiinnostaako oppia,
miten tehdään globaalia tapahtumaa?" </i></blockquote>
<blockquote class="tr_bq">
<i><span id="yui_3_17_2_1_1427871114517_393">"TEDxOtaniemiED tarjoaa sinulle mahdollisuutta näyttää kulmahampaasi tapahtuman yhteistyösuhteiden rakentajana.</span>" </i></blockquote>
<blockquote class="tr_bq">
<i>"Saat äänesi kuuluviin ja pääset seuraamaan alan tapahtumia näköalapaikalta." Lääkäriliitto</i> </blockquote>
<blockquote class="tr_bq">
<i>"Luonnonsuojeluvaliokunnassa pääset seuraamaan aitiopaikalta luonnonsuojeluun liittyvien lakien muutoksia, tutkimusta ja ajankohtaiskysymyksiä sekä miettimään, miten ne vaikuttavat luonnon ja ympäristön tilaan." </i></blockquote>
Uratietoiset tai työkokemusta hakevat vapaaehtoiset haluavat työkokemusta ja luoda verkostoja. Vaikuttajia motivoi mahdollisuus tehdä parempaa maailmaa. Suurilla ikäluokilla on kertynyt vuosikymmenten osaaminen, jota he voisivat antaa järjestön käyttöön. Myös sosiaalisuus, mahdollisuus jutella samasta asiasta kiinnostuneiden kanssa on tärkeä motiivi.<br />
<br />
<h4>
4. Paljonko aikaa se vie?</h4>
<blockquote class="tr_bq">
<i>Etätyöskentelyn lisäksi tapaamisia on neljä vuodessa. Luonnonsuojeluliitto</i></blockquote>
<blockquote class="tr_bq">
<i>Valiokunnat kokoontuvat kuusi kertaa vuodessa</i><br />
<i>Lääkäriliitto </i></blockquote>
Jos jotain parantaisin TEDxOtaniemiED:n ilmoituksesta, niin lisäisin vielä arvion ajankäytöstä.
Kun haetaan kovan tason osaajia, niin heillä on varmasti paljon muutakin
tekemistä. On helpompi lähteä mukaan, kun voi arvioida työmäärää edes
hiukan etukäteen.<br />
<br />
<h4>
5. Perehdytys</h4>
Hyvät hallituksen ja työryhmien jäsenet toimivat ja kehittyvät ilman perehdytystä? Ei. Perehdytys ja koulutus on hyvä keino laskea kynnystä lähteä mukaan ja tehostaa toimintaa. Kun oppii jotain, niin haluaa myös käyttää taitojaan. Yksi keino perehdyttää hallituksen jäseniä on <a href="http://www.karreinen.org/2013/01/osallistavat-menetelmat-hallituksen.html" target="_blank">järjestää työpaja hiljaisen tiedon jakamiseen</a>. Vaan miten työryhmän perehdytyksestä voisi saada näin houkuttelevan mainoksen?<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://www.facebook.com/parastalapsille/photos/a.399754873488.165901.276581653488/10153274162838489/?type=1" target="_blank"><img alt="Parasta lapsille leiriohjaajakoulutus" border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj-g9gqtNfI1giyBavsrPiBBIcZHjElwuNf-w_M70_UpV2rUoRjVM7-VH610CCEfj6U4PQqDe4IfdynH50vgyeHQF22BFiOmC4c1U_oEOO0nxDUQ2665sQm3ZlzEmnMDGudcsT3ZcDHVSQ/s1600/Valinta_554.png" height="320" width="320" /></a></div>
<br />
<h4>
Bonus: mainosta tehtävää julkisesti </h4>
Vain <a href="http://www.tedxotaniemied.com/recruitment/" target="_blank">TEDxOtaniemiED</a> kertoo etusivullaan näkyvästi hakevansa vapaaehtoisia. <a href="http://www.sll.fi/mita-sina-voit-tehda/tule-mukaan-toimintaan/vapaaehtoiset/tule-vapaaehtoiseksi" target="_blank">Luonnonsuojeluliitto</a> rekrytoi työryhmiinsä vain sisäisillä sähköposteilla. Luottamustehtävä on myös viesti siitä, mitä järjestö tekee. Avoin mainos voi tavoittaa jäsenen, joka ei vielä ole sähköpostilistan sisäpiirissä tai lue jäsenlehteä.<br />
Kun todella halutaan parhaimmat vapaaehtoiset, niin siitä kannattaa kertoa isosti sanoin ja kuvin. Yllä kuvattu Parasta lapsille -leiriohjaajakoulutuksen mainos on napattu Facebook-sivuilta, jonka täyttää virta rekrytointimainoksista, joissa on iloisia lapsia. Tavoittaisiko asiantuntijavapaaehtoiset valiokuntatyöskentelyyn LinkedInistä?<br />
<br />
Tässä oli viisi vinkkiä pintaraapaisuna aiheesta. Aiemmin olen käsitellyt aihetta kirjoituksessa <a href="http://www.karreinen.org/2012/11/avaimia-onnistuneeseen-hallituksen.html" target="_blank">Avaimia hallitusrekrytointeihin</a> ja <a href="http://apaja.otavanopisto.fi/blog/johanna-hyt%C3%B6nen/helppo-ja-varma-konsti-vapaaehtoisten-hankkimiseksi">Helppo ja varma konsti vapaaehtoisten hankkimiseksi</a>. Houkuttelevan rekrytointiviestin kirjoittamisesta lue esimerkki <a href="http://www.karreinen.org/2012/10/innostava-viesti-ja-osallistuminen.html">350.orgista</a>. Syvemmin motivoinnista löytyy <a href="http://www.karreinen.org/2014/01/paa-vai-sydan-edella-kohti.html" target="_blank">täältä</a> ja rekrytoinnista tästä pitämästäni koulutuksesta:<br />
<br />
<iframe allowfullscreen="" frameborder="0" height="355" marginheight="0" marginwidth="0" scrolling="no" src="//www.slideshare.net/slideshow/embed_code/40936763" style="border-width: 1px; border: 1px solid #CCC; margin-bottom: 5px; max-width: 100%;" width="425"> </iframe> Lari Karreinenhttp://www.blogger.com/profile/11411367822197866762noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-5290539274070876251.post-70090942214399819372015-03-10T14:01:00.001+02:002015-03-10T14:37:58.529+02:00Piirtämällä selkeytät ja luot pysyvämmän muistijäljenIhminen ei pysty pitämään montaa asiaa mielessä samaan aikaan. Sen vuoksi kuva tai piirros auttaa käsittelemään ja pitämään mielessä monimutkaisia kokonaisuuksia tai kuvata prosessin vaiheita.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjw8kB_45tLL_VEfhNeXAW_YISIPCk-6j0UQbdYnhFCwrtc024xZq4Fw3zXMl3H9dOAwQym17fi8DX1umfFUbavVxjEv1hrFQEVp3XsxG0h3Lf_BlLZC5RkxT56GaRmaWa89ZI8R4jOsQ0/s1600/Valinta_490.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjw8kB_45tLL_VEfhNeXAW_YISIPCk-6j0UQbdYnhFCwrtc024xZq4Fw3zXMl3H9dOAwQym17fi8DX1umfFUbavVxjEv1hrFQEVp3XsxG0h3Lf_BlLZC5RkxT56GaRmaWa89ZI8R4jOsQ0/s1600/Valinta_490.png" height="200" width="150" /></a></div>
<br />
Onneksi piirtämistä voi harjoitella ja kuka tahansa voi oppia. Tästä on erinomaisia esimerkkejä tällä videolla:
<iframe allowfullscreen="" frameborder="0" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/S5DJC6LaOCI" width="560"></iframe><br />
Piirtäminen yksinkertaistaa ja selkeyttää. Eräs valmennettavani sanoi muistavansa keskustelujamme piirrosteni avulla. Kuvat jäävät paremmin mieleen ja keskustelun aikana on helpompi palata asioihin, jotka ovat näkyvissä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhSK3Ocy2s6F7w1UdIkZZvAgGEPO7uSnDmv9B6E57lXa_OUpzM0xzexjfIul8K2gns-6Sydqp7dlztpiITRXEBNPGl9FPaFNEp98TQtN8Uuz7Zzv1A6lnhCW7SqqitJM3yyVHFZyLHUcZM/s1600/20140310_155556.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhSK3Ocy2s6F7w1UdIkZZvAgGEPO7uSnDmv9B6E57lXa_OUpzM0xzexjfIul8K2gns-6Sydqp7dlztpiITRXEBNPGl9FPaFNEp98TQtN8Uuz7Zzv1A6lnhCW7SqqitJM3yyVHFZyLHUcZM/s1600/20140310_155556.jpg" height="180" width="320" /></a></div>
<br />
Tässä työpajassa piti tehdä toimintasuunnitelmaa luontoarvojen kartoittamiseen liittyen. Piirtämällä voi nopeastikin luonnostella monimutkaisia tapahtumia, jolloin kaikki keskustelun osallistujat saadaan samalle kartalle.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjizm0QviiI3VqeQ3UUpguaiqJe0eqGLht0826HdVQhp2zFGr4DgwyaK_5an2LNamhKx4dedHsLZq5jWyii0BB18A68g4NYeGbpuUStiBC_kpAO5XJF834Dp3oGmj_Tw7cSpzRx1A-7Msc/s1600/20140902_151248.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjizm0QviiI3VqeQ3UUpguaiqJe0eqGLht0826HdVQhp2zFGr4DgwyaK_5an2LNamhKx4dedHsLZq5jWyii0BB18A68g4NYeGbpuUStiBC_kpAO5XJF834Dp3oGmj_Tw7cSpzRx1A-7Msc/s1600/20140902_151248.jpg" height="320" width="180" /></a></div>
Open spacen ohjeet osallistujille Ympäristöakatemiassa. <br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjHreZlpU7XYXuTKSCwIMzFZfEbyA6aTqQpbJ6R7524Ue_UaRgOAr5lyU1pllVk3RXE-vkgwg-5_kjMY6QKDoTbMkXxJQ16X7BqT2RwZ_uVU5WsZtOSX8WwNFNIC6pWdyi1MW_JM-6gvtI/s1600/FB_IMG_14071355929105359.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjHreZlpU7XYXuTKSCwIMzFZfEbyA6aTqQpbJ6R7524Ue_UaRgOAr5lyU1pllVk3RXE-vkgwg-5_kjMY6QKDoTbMkXxJQ16X7BqT2RwZ_uVU5WsZtOSX8WwNFNIC6pWdyi1MW_JM-6gvtI/s1600/FB_IMG_14071355929105359.jpg" height="240" width="320" /></a></div>
Syksyn 2014 omien tavoitteitteni selkeytys: mitkä ovat tavoitteeni, ensimmäiset askeleeni ja toivottu tulos. Tämän syntymisessä työskentely-ympäristö auttoi luovuuteen.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgisn_peT1lF1tvspYO7h5Qvw4trxpVvTqc5RQZNTaBspa0xw7o_KnXRgOZyGsYRJ23PAdRi3OOuPKCez2TZRqivllQBgtS1zysduA7IW-GHkUTvrKMx4Ul2YYZX92A6omRQ_Yn9gfOwB0/s1600/20140528_151149.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgisn_peT1lF1tvspYO7h5Qvw4trxpVvTqc5RQZNTaBspa0xw7o_KnXRgOZyGsYRJ23PAdRi3OOuPKCez2TZRqivllQBgtS1zysduA7IW-GHkUTvrKMx4Ul2YYZX92A6omRQ_Yn9gfOwB0/s1600/20140528_151149.jpg" height="180" width="320" /></a></div>
Työpajojen osallistujat ne vasta osaavatkin piirtää. Rohkaise aina osallistujia piirustelemaan varaamalla pöytiin fläppipaperit pöytäliijnoiksi ja tusseja.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgtQYJ2AfSjW8WGONo3Ls83LJoFwT62RrQFNoGAQzQVvAA8J7M3hIuZinUnoIedWb-PvAS5FnBANDPIXLFNAh6w7af8MCKqM8ti_uuzkTB5EVUH6OEnEduw8t_HGCsxmDpzv8h_OBaR3Jk/s1600/20140510_142900.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgtQYJ2AfSjW8WGONo3Ls83LJoFwT62RrQFNoGAQzQVvAA8J7M3hIuZinUnoIedWb-PvAS5FnBANDPIXLFNAh6w7af8MCKqM8ti_uuzkTB5EVUH6OEnEduw8t_HGCsxmDpzv8h_OBaR3Jk/s1600/20140510_142900.jpg" height="225" width="400" /></a></div>
<a href="http://www.kuvitellen.fi/" target="_blank">Tiina Hoskarin</a> taidonnäyte Art of Hosting -viikonlopusta.<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgcIjS9Dt_TbUo1o4fYlXbXcV4gRDXrBBdKhsjMJfYegdkWthFgzv7fydHACKbsf615DeFSRxvtA8YHMsGsFvBMHaY8amxucVcaboTyAXUt1pTmbRF5OW96jM2h00QWJLK_NS2IYX517gs/s1600/20140510_142819.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgcIjS9Dt_TbUo1o4fYlXbXcV4gRDXrBBdKhsjMJfYegdkWthFgzv7fydHACKbsf615DeFSRxvtA8YHMsGsFvBMHaY8amxucVcaboTyAXUt1pTmbRF5OW96jM2h00QWJLK_NS2IYX517gs/s1600/20140510_142819.jpg" height="640" width="360" /></a></div>
Päivän ohjelman voi myös piirtää, kuten myös sen mitä osallistujille jäi mieleen. Graphic harvesting eli sadonkorjuu piirtämällä jättää kiteytetyn muistijäljen työpajan sisällöstä. Art of Hosting -viikonlopun yhteistyötä.<br />
<br />
Sen sijaan että kirjoittaa työpajan keskusteluja fläpille, ne voi myös
piirtää. Graafisessa fasilitoinnissa keskustelujen sisältö kuvataan
samanaikaisesti. Tämä vaatii taitoa kiteyttää sisältöä kuviksi. <br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhGtPedBXhunuOM4FpTpcqYlR0dkJCOVKOplsAUGnAGgb-FI3pSJ8AJ6BcGmaddmTd2zBXUiaVM8T7wjAk2DiSarNIar-znM8YSNtGxgKfad9MeYf7F0zvQ6wpBEOCZgeFj7wPdF9Re5ew/s1600/20131209_154424-MOTION.gif" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhGtPedBXhunuOM4FpTpcqYlR0dkJCOVKOplsAUGnAGgb-FI3pSJ8AJ6BcGmaddmTd2zBXUiaVM8T7wjAk2DiSarNIar-znM8YSNtGxgKfad9MeYf7F0zvQ6wpBEOCZgeFj7wPdF9Re5ew/s1600/20131209_154424-MOTION.gif" height="640" width="360" /></a></div>
<a href="http://www.mielikuvituksia.com/" target="_blank">Katariina Kähkönen</a> kuvitti keskustelujen tuloksia opintokeskus Vision Moninaisuutta rekrytointiin -koulutuksessa muun muassa vapaaehtoisten motivaatioita.<br />
<br />
Fasilitoin <a href="http://www.avoine.fi/yritys/uutiset/kevattilaisuus13.3/" target="_blank">Avoine oy:n asiakastilaisuuden</a> Liina Hongellin kanssa 13.3.2014 ja Liina visualisoi keskustelujen koonnin:<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgeqDLAoWyMaaJ0zvP-LPstFHELVTZXK3umTW4vBfxlR2jXTdqct0sL7TeuNI3M0W3pWRSxIW6rOyziNBeaOBoR9JWLnFOriWw95_49vHNiChActrsTtozBgxUhiFk6nbaBdEpE_ahTs7U/s1600/Valinta_489.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgeqDLAoWyMaaJ0zvP-LPstFHELVTZXK3umTW4vBfxlR2jXTdqct0sL7TeuNI3M0W3pWRSxIW6rOyziNBeaOBoR9JWLnFOriWw95_49vHNiChActrsTtozBgxUhiFk6nbaBdEpE_ahTs7U/s1600/Valinta_489.png" height="310" width="320" /></a></div>
<br />
<h3>
Muutamia vinkejä visualisointia harjoitteleville:</h3>
<a href="http://www.slideshare.net/ScottTorrance/ebook-143-visuals" target="_blank">A collection of 143 Visuals, Doodles & Sketchnotes to inspire</a><br />
Scott Torrance<br />
<br />
<a href="http://ptgmedia.pearsoncmg.com/images/9780321857897/samplepages/0321857895.pdf" target="_blank">The Sketchnote Handbook: The Illustrated Guide to Visual Note Taking </a><br />
Mike Rohde<br />
<br />
Vinkkejä miten aloittaa <a href="http://www.smashingmagazine.com/2014/11/10/how-to-get-started-with-sketchnotes/" target="_blank">muistiinpanojen teko piirtämällä</a><br />
<br />Lari Karreinenhttp://www.blogger.com/profile/11411367822197866762noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5290539274070876251.post-25483115648640891792015-01-29T07:45:00.003+02:002016-04-12T09:32:18.798+03:00Dynaamisella fasilitoinnilla onnistut kiperien kysymysten ratkomisessa Kun aihe on monimutkainen, ristiriitainen tai herättää vahvoja tunteita, olen poikkeuksetta käyttänyt dynaamista fasilitointia. Sillä ratkeaa lähes kaikki ongelmat, vaikka se voikin viedä aikaa. Dynaaminen fasilitointi on Jim Roughin kehittämä järeä ongelmanratkaisutyökalu. Se auttaa kun koko porukka pitää saada kartalle siitä, mistä on kysymys, ymmärtää monimutkaisia tilanteita ja löytää yhteinen toteutus. Tai tarvitsee purkaa huolia tai ristiriitoja.<br />
<br />
Syvällinen ymmärrys ja yhteisten ratkaisujen luominen vie paljon aikaa. Session kesto 1-3 tuntia ja joskus tarvitaan useampia sessioita. Tosin tiiviimmän yhteisymmärryksen hyödyt näkyvät sitten toteutuksessa. Ryhmäkoko on enintään 12 - 16 hlö.<br />
<h4>
Periaatteessa yksinkertaista </h4>
Fasilitaattorin tehtävänä on keskustelun kuluessa kuunnella puhujaa, kannustaa tarkentavin kysymyksin heitä antamaan ratkaisujaan ja kirjata jokainen puheenvuoro yhden tai useamman otsikon alle.<br />
<ul>
<li>Faktat tai havainnot: tämä on sekalaista -kategoria, asiat jotka eivät sovi muualle. Havainnot ja faktat tai sellaisiksi koetut asiat.</li>
<li>Huolet: Kritiikki, kysymykset</li>
<li>Ydinkysymykset: Mistä tässä oikeasti on kysymys?</li>
<li>Ratkaisut tai Vaihtoehdot: Kaikki keskustelun aikana syntyneet ratkaisuehdotukset</li>
</ul>
<h4>
Dynaamisen fasilitoinnin alkuvalmistelut</h4>
<ul>
<li>Tee neljä fläppiä:</li>
</ul>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiOtPaG4Ajc_R8rYKd4P0fLULkp240Gd6N5cmetT1K_NS7dYZqIvUBU4VzyFOgkq0vx6OcCDpYTHdz9iL72y0Y1bYsZLWuKPwLRNFXkytZOPfaNHNkV8x3mGG0nmTsgf9TEIe0JtuKa_U0/s1600/Valinta_402.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="148" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiOtPaG4Ajc_R8rYKd4P0fLULkp240Gd6N5cmetT1K_NS7dYZqIvUBU4VzyFOgkq0vx6OcCDpYTHdz9iL72y0Y1bYsZLWuKPwLRNFXkytZOPfaNHNkV8x3mGG0nmTsgf9TEIe0JtuKa_U0/s1600/Valinta_402.png" width="400" /></a></div>
<ul>
<li>muotoile ongelma ratkaisukeskeiseksi kysymykseksi ja kirjoita keskustelun otsikko näkyviin</li>
</ul>
<h4>
Aloitus</h4>
<ul>
<li>Kerro prosessin tavoitteena on löytää yhteinen luova ratkaisu. Se voi tuntua välillä oudolta ja vaikealta. Kaikkien näkemystä tarvitaan tämän eri näkemyksistä koostuvan palapelin rakentamiseen. Ole oma itsesi ja osallistu, sillä juuri sinulla voi olla puuttuva pala!</li>
<li>Kerro oma roolisi neutraalina kirjaajana. Voit kuunnella vain yhtä puhujaa kerralla, joten pyydä jokaista puhumaan vuorollaan.“Jos kirjaan väärin tai jotain puuttuu, saa tulla korjaamaan. “</li>
<li>Turvallisuus: jos tarvitsee huutaa, huuda fasilitaattorille</li>
<li>Pyydä osallistujilta ratkaisua ongelmaan - ensimmäiset ajatukset ratkaisuista auttavat keskustelun hyvin käyntiin (tarvittaessa ensin oma + paripohdinta jos ei lähde käyntiin)</li>
<li>Kuuntele jokaista puhujaa loppuun saakka</li>
<li>Kirjaa niin paljon kuin ehdit - tarvittaessa kysy tarkennuksia. Muista neutraalius</li>
<li>Valitse mielestäsi sopiva kategoria (ei haittaa vaikka menisi väärin)</li>
<li>Yritä käyttää osallistujien omia sanoja</li>
<li>Numeroi puheenvuorot</li>
<li>kun osallistuja esittää ongelman, pyydä ratkaisuehdotusta</li>
<li>Kirjaa kritiikki Huolet -fläpille</li>
<li>Lopuksi pyydä osallistujia poimimaan ratkaisut -fläpiltä toimivat ideat TAI pyydä ryhmältä toteutuskelpoiset ideat ja kirjaa ne omalle fläpille</li>
<li>Jos joku kritisoi poimittua ideaa, kirjaa kritiikki huolet-fläpille ja jatka fasilitointia. Ryhmä ei ollut vielä valmis.</li>
</ul>
<br />
Menetelmän opin dynaamisen fasilitoinnin mestarilta Pepe Nummelta, jonka Fasilitaattorin käsikirjasta voit lukea lisää. Ja paras lähde on Rosa Zubizarretan <a href="http://www.horizonsofchange.com/articles/Consulting%20Aids/Dynamic%20Facilitation/Dynamic%20Facilitation%20Manual.pdf" target="_blank">A practical Guide to Jim Rough’s Choice-Creating process: Dynamic Facilitation Manual</a>Lari Karreinenhttp://www.blogger.com/profile/11411367822197866762noreply@blogger.com0