Entä jos ratkaisut olisivat jo käsissämme? Arvostava haastattelu yhdistystoiminnan kehittämisessä

20.22 Lari Karreinen 3 Comments


Kerro jostain yhdistyksesi toimintaan liittyvästä huippuhetkestä, joka innosti, ilahdutti, tunsit olevasi ylpeä onnistumisestasi ja haluaisit kokea useammin tällaisia? Mitä sinä teit, että se onnistui? Mitä taitojasi hyödynsit? Miten muut auttoivat tässä? Mitä taitoja heillä oli, mikä mahdollisti onnistumisen?

Entä, jos tällaisia onnistumisia tapahtuisi useammin? Miltä se tuntuisi? Mitä voisimme tehdä, jotta saisimme näitä edellä mainittuja taitoja käyttäen useammin näitä onnistumisia?

Kun olen käyttänyt tätä ryhmien kanssa, moni aluksi toteaa ettei "meillä mikään koskaan milloinkaan onnistu". Jos näin olisi, ei ryhmä olisi enää olemassa. Nuoria urheilijoitakin valmennettaessa keskittyminen onnistumisiin nostaa heidän itsetuntoaan, saa yrittämään kovemmin ja onnistumaan useammin kuin virheisiin tarttuminen. Peter Druckerin sanoin, keskittymällä vahvuuksiin selviää heikkouksista huolimatta. Kun tästä saa kiinni, alkaa ratkaisujen etsintä...

Arvostavassa haastattelussa (appreciative inquiry wikipediassa) keskitytään siihen, mikä toimii ja antaa voimaa elämään. Arvostus tulee siitä, että jokaisessa yhteiskunnassa, organisaatiossa, ryhmässä tai henkilössä jokin toimii hyvin. Luomme todellisuutta ja mahdollisuuksia puheillamme. Ratkaisut ja aiempien hyvien kokemusten hyödyntäminen kantaa meitä pidemmälle kuin ongelmiin keskittyminen.

Haastattelun ajatuksena on, että jo kysymysten esittäminen muuttaa ryhmää tai henkilöä jollain tavalla. Siksi on tärkeää, mitä ja miten kysytään. Keskittymällä kuuntelemaan jokaisen omia hyviä, elämänvoimaa antavia kokemuksia, arvostetaan samalla erilaisuutta.

Kun ongelmanratkaisussa tavallisesti keskitytään ongelmien etsimiseen, niin niitä kyllä löydetään. Arvostavan haastattelun lähtökohtana on ratkaisukeskeisyys. Keskittymällä etsimään ratkaisuja, jotka ovat oman osaamisemme ja voimavarojen sisällä, annamme arvoa kertyneelle kokemukselle ja huomaamme samalla miten voimme onnistua uudestaan.

Siksi se on hyvin vahva menetelmä ihmisten voimauttamiseen. Sitä voi soveltaa ryhmän kehittämiseen, valmennus- sekä kehityskeskusteluihin ja aina organisaatiomuutokseen saakka.

Uudemmasta kirjoituksestani löydät tarkempia ohjeita ja kysymyksiä arvostavan haastattelun käyttöön. Kepan julkaisemassa Fasilitaattorin työkirjassa on myös paljon arvostavia menetelmiä. Menetelmän isän, David Cooperriderin videojohdatus aiheeseen löytyy Youtubesta. Syvemmin innostuneille suosittelen David L. Cooperriderin, Diana Whitneyn ja Jacqueline M Stavrosin kirjaa Appreciative Inquiry Handbook, For Leaders of Change sekä Appreciative Inquiry commons -sivustoa.

Suomenkielisistä kirjoista ratkaisukeskeisen lähestymistavan kirjoista Arvostus : valmentava kirja esimiehille (Minna Kurttila, Taina Laane, Kirsi Saukkola, Tiina Tranberg) ja Ratkaisun taito ( Harri Hirvihuhta, Anneli Litovaara) löytyy myös esimerkit arvostavan haastattelun käytöstä.

3 kommenttia:

  1. Harmi että huomasin tän vasta tänään! Jos AI kiinnostaa menetelmänä, saattaisit olla kiinnostunut muistakin Art of Hosting-metodeista:
    http://www.artofhosting.org/thepractice/coremethods/

    Huomenna alkaa Suomen toinen AoH-kurssi, ja tämänkertainen on ensimmäinen koskaan suomen kielellä järjestetty AoH-tapahtuma:
    http://aohsuomi.wordpress.com/

    VastaaPoista
  2. Mietin moneen kertaan tuonne Otavan opistolle AoH-kurssille lähtöä, mutta ajankohta ei nyt ollut sopiva. Odottelen seuraavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa mukaan! Seuraava Aoh-tilaisuus on Otavan opistolla 6.-8.5.2013. Virallisesti julkaisemme tarkemmat tiedot ensi viikon jälkeen.

      Poista