Näytetään tekstit, joissa on tunniste Espoo. Näytä kaikki tekstit

Lippajärven rehevöityminen kesällä 2012

Oli viime elokuun viimeinen helleviikonloppu. Meloin Lippajärvellä, joka muuten on yksi Suomen vanhimpia luonnonsuojelualueita. Kesäpäivä oli parhaimmillaan. Tiedän järven olevan rehevöitynyt ja runsasravinteinen, mutta varsinaisia levähaittoja ei ollut kesällä näkynyt.


Kunnes pääsin aivan eteläisimpään pohjukkaan. Joka oli aivan rihmalevien peitossa.






Lisäksi oli pieniä pyöreitä hippuja. Niitä ilmestyi tuulen mukana illaksi myös pohjoispäähän.




 Turuntien viereistä Lippajärveä. Siellä oli satojen metrien alueella järvi täysin uimakelvoton. Ei siinä oikein melomaankaan pystynyt.




Lippajärveä on hapetettu järven keskiosasta ja se on yksi ympäristökeskuksen valitsemista vesienhoidon tärkeimmistä kohteista. Tiukkaa kuitenkin tekee, kun kaikkien Suomen vesistöjen pitäisi olla hyvässä ekologisessa tilassa 2015. Lippajärveä kuormittaa vanhat järveen lasketut jätevedet, ympäristöstä purojen kautta huuhtoutuvat ravinteet ja liikenteen typpipäästöt.

Lippajärveä hoidetaan hapettamalla ja myös hoitokalastuksia on tehty, joissa poistetaan särkikalaa. Olisiko vesikasvillisuuden poistosta apua tämän kokoisessa järvessä?

J.K. Lippajärven sivu ympäristöviranomaisten ylläpitämässä järviwikissä on vielä täydentämättä.
Lue lisää

Jos autotiet toimisivat kuten kevyenliikenteen väylät

Lontoon pyöräkampanjan miltä autotietä näyttäisivät jos niitä käytettäisiin kuten pyöräteitä innosti tekemään oman version. Miltä autotie näyttäisi, jos se toimisi kuten yhdistetty kevyenliikenteen väylä? (Tämä on kopio kaupunkifillariin kirjoittamastani blogista)



Kuvassa mustan auton kuljettaja on lähtenyt ohittamaan paria hitaampaa vaaleanharmaata autoa. Kuljettaja ajaa noin kymmenen kertaa nopeammin kuin edessään kävelevä koiran ulkoiluttaja ja toivoo, ettei hihnassa oleva koira yllättäen ryntää hänen eteensä. Ajaja suunnittelee painonsiirtoa oikealle kallistaakseen ajoneuvonsa väistöön oikealle. Koiranulkoiluttaja säikähtää nopeasti vierestä vilahtavaa autoa.

Koiranulkoiluttajaa vastaan tulevat kaksi hitaammin ajavan auton kuljettajaa juttelevat keskenään. Koska he aavistavat vastaantulevan mustan auton aikeet, he päättävät kiertää koiranulkoiluttajan ja tien reunan välistä.

Samaan aikaan jalankulkijoiden välissä oikeassa reunassa noin kymmenkertaisella nopeudella ajava tummanharmaa auto suunnittelee myös väistöä. Sen kuljettaja toivoo, ettei tien reunassa oleva lapsi säntää hänen eteensä. Seuraavaksi hänen pitää väistää edessä tien keskellä kävelevää henkilöä.

Pyöräkaistat kuuluvat kaupunkiin? Kyllä - ei - en tiedä
Lue lisää

Tukholma vastaan Espoo: pyöräkaistat


Tukholmassa käydessäni jäin tuijottelemaan katuun, kun paikalliset pyöräkaistat veivät huomioni. Näin Tukholmassa:


Tämä on ehkä yksi Espoon huonoiten järjestettyjä pyöräyhteyksiä, joten vertailukohta ei tee ihan oikeutta. Silti, näin Espoossa:


Näin hienosti mahtuu kaksisuuntainen pyöräkaista kävely- ja autotien väliin. Kaistamerkinnät ovat selvät, eikä heti tulisi mieleen kävellä pyörätiellä.


Tai sitten sen voi toteuttaa näin:


Lue lisää

Espoon luonto - ainutlaatuista monimuotoisuutta koko maan mittakaavassa

Hyvät ulkoilumahdollisuudet luonnossa ovat yksi tärkeimpiä syitä muuttaa Espooseen. Miten oikeastan on mahdollista, että Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa voi asua vain muutamien kilometrien päässä monimuotoisista luontokohteista?


Pitkäjärvi syysaamuna. Järven rantametsissä saattaisi olla jopa harvinaiselle halavasepikälle sopivia elinympäristöjä. Lajia esiintyy vain Suomessa ja täälläkin vain kahdessa paikkaa.  Toinen tunnetuista esiintymistä sijaitsee Vantaalla ja sen puista kaadettiin kymmenesosa "vahingossa". Kaupunkimetsien hoidossa luontoarvojen hävittäminen on enemmän sääntö kuin poikkeus.

Siksi kaupunkimetsät kannattaisi jättää mahdollisimman luonnontilaisiksi. Reittien varsilta ja reunoilta voidaan kaataa vaarallisia puita, mutta muuten luonto kyllä hoitaa itsensä. Rungot ja lahopuut tulee pätkiä ja jättää maastoon. Puistomaiset alueet on sitten oma osansa.

Hienoja soita on säilynyt sekä keskuspuistossa, Etelä- että Pohjois-Espoossa. Suojelematta on vielä Teirisuo-Vitmossenin alue. Tulevan Blominmäen jätevedenpuhdistamon kaavan vuoksi sitä ei saatu suojeltua osana vihreiden tekemää 550 hehtaarin suojelualoitetta.

Metsäluonnolla itseään mainostavassa Itä-Suomessa voi helposti kävellä päiviä näkemättä mitään vastaavaa. Koska Espoon markkinointi alkaa mainostaa kaupunkiamme sen upean lähiluonnon avulla?

J.K. Miten Espoon luonto turvataan rakentamiselta ja samalla tiivistetään kaupunkia ilmastoystävälliseksi joukkoliikennekaupungiksi? Katso Vihreiden visio Espoosta vuonna 2050.
Lue lisää

Pyöräilyn edistäminen - mitä tapahtuu Espoossa?

Espoon kaupunki julkaisi Kevyen liikenteen väylien kehittämisohjelman viime vuonna. Siinä kirjoitetaan laatukäytävistä ja ensimmäinen on mallinnettu maastokäynneillä Espoonlahdesta Matinkylään. Hyviä huomioita reittien esteettömyydestä ja pysäkkien sijainnista keskellä pyörätietä. Työmatkapyöräilijänä tietysti olisi toivonut, että laatureitit rakennettaisiin eniten käytetyille osille. Tuota väliä voi tietysti puolustella hyvillä liityntäyhteyksillä Matinkylän metroasemalle.

Ensimmäinen laatukäytävä olisi kuitenkin tulossa Suurpellosta Olariin ja tämä on jo suunnitteilla teknisessä keskuksessa. Odotamme jännityksellä, tuleeko siitä oikea espoolainen baana. Vai olisiko sen paikka jossain muualla.


Espoossa lasketaan liikennemääriä ja uusimmasta raportista näkee, miten pyöräily keskusten sisällä on kasvanut huomattavasti.
Lue lisää
Tilaa: Blogitekstit (Atom)