Näytetään tekstit, joissa on tunniste luonto. Näytä kaikki tekstit

Lippajärven rehevöityminen kesällä 2012

Oli viime elokuun viimeinen helleviikonloppu. Meloin Lippajärvellä, joka muuten on yksi Suomen vanhimpia luonnonsuojelualueita. Kesäpäivä oli parhaimmillaan. Tiedän järven olevan rehevöitynyt ja runsasravinteinen, mutta varsinaisia levähaittoja ei ollut kesällä näkynyt.


Kunnes pääsin aivan eteläisimpään pohjukkaan. Joka oli aivan rihmalevien peitossa.






Lisäksi oli pieniä pyöreitä hippuja. Niitä ilmestyi tuulen mukana illaksi myös pohjoispäähän.




 Turuntien viereistä Lippajärveä. Siellä oli satojen metrien alueella järvi täysin uimakelvoton. Ei siinä oikein melomaankaan pystynyt.




Lippajärveä on hapetettu järven keskiosasta ja se on yksi ympäristökeskuksen valitsemista vesienhoidon tärkeimmistä kohteista. Tiukkaa kuitenkin tekee, kun kaikkien Suomen vesistöjen pitäisi olla hyvässä ekologisessa tilassa 2015. Lippajärveä kuormittaa vanhat järveen lasketut jätevedet, ympäristöstä purojen kautta huuhtoutuvat ravinteet ja liikenteen typpipäästöt.

Lippajärveä hoidetaan hapettamalla ja myös hoitokalastuksia on tehty, joissa poistetaan särkikalaa. Olisiko vesikasvillisuuden poistosta apua tämän kokoisessa järvessä?

J.K. Lippajärven sivu ympäristöviranomaisten ylläpitämässä järviwikissä on vielä täydentämättä.
Lue lisää

Espoon luonto - ainutlaatuista monimuotoisuutta koko maan mittakaavassa

Hyvät ulkoilumahdollisuudet luonnossa ovat yksi tärkeimpiä syitä muuttaa Espooseen. Miten oikeastan on mahdollista, että Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa voi asua vain muutamien kilometrien päässä monimuotoisista luontokohteista?


Pitkäjärvi syysaamuna. Järven rantametsissä saattaisi olla jopa harvinaiselle halavasepikälle sopivia elinympäristöjä. Lajia esiintyy vain Suomessa ja täälläkin vain kahdessa paikkaa.  Toinen tunnetuista esiintymistä sijaitsee Vantaalla ja sen puista kaadettiin kymmenesosa "vahingossa". Kaupunkimetsien hoidossa luontoarvojen hävittäminen on enemmän sääntö kuin poikkeus.

Siksi kaupunkimetsät kannattaisi jättää mahdollisimman luonnontilaisiksi. Reittien varsilta ja reunoilta voidaan kaataa vaarallisia puita, mutta muuten luonto kyllä hoitaa itsensä. Rungot ja lahopuut tulee pätkiä ja jättää maastoon. Puistomaiset alueet on sitten oma osansa.

Hienoja soita on säilynyt sekä keskuspuistossa, Etelä- että Pohjois-Espoossa. Suojelematta on vielä Teirisuo-Vitmossenin alue. Tulevan Blominmäen jätevedenpuhdistamon kaavan vuoksi sitä ei saatu suojeltua osana vihreiden tekemää 550 hehtaarin suojelualoitetta.

Metsäluonnolla itseään mainostavassa Itä-Suomessa voi helposti kävellä päiviä näkemättä mitään vastaavaa. Koska Espoon markkinointi alkaa mainostaa kaupunkiamme sen upean lähiluonnon avulla?

J.K. Miten Espoon luonto turvataan rakentamiselta ja samalla tiivistetään kaupunkia ilmastoystävälliseksi joukkoliikennekaupungiksi? Katso Vihreiden visio Espoosta vuonna 2050.
Lue lisää
Tilaa: Blogitekstit (Atom)