Näytetään tekstit, joissa on tunniste yhdistystoiminta. Näytä kaikki tekstit

Järjestöjohtajan lukulista TOP 7 - lue ainakin nämä!



Lupasin koostaa kirjalistan järjestöjohtamisen kirjoista vetämäni järjestöjohtamisen erikoisammattitutkintopäivän osallistujille Omniassa. Täältä löydät vapaaehtoisjohtajien kirjavinkit ja täältä perusteokset vapaaehtoistoiminnasta.

Nämä teokset ovat hyllyssäni tai muuten tulleet vastaan. Mitä lisäisit tähän?


Suomenkieliset aakkosjärjestyksessä


1. Johtajana järjestössä
Pirjo Somerkivi
Erityisesti sote-järjestöjen johtajille hyvä kirja.

2. Johtajana kaaoksen reunalla – Kuinka selviytyä pirullisista ongelmista?
Pirkko Vartiainen, Seija Ollila, Harri Raisio, Juha Lindell
Erinomainen avaus kompleksisuuden johtamisesta, jossa on paljon järjestöesimerkkejä. Tämän luettuasi ymmärrät miksi johtaminen on niin vaikeaa ja miten sitä voi helpottaa osallistamisella.

3. Järjestön kehittäminen
Harju, Aaro

4. Onnistu muutoksessa. Järjestöjohtajan ja -kehittäjän käsikirja
Aaro Harju ja Eila Ruuskanen-Himma

5. Urheilun seitsemän totuutta, johtamisen reseptit
Pekka Palmunen, Tapani Frantsi
Urheiluseurajohtamisen erikoispiirre on kilpailun ja menestyksen jatkuvaan mittaamiseen liittyvä dynamiikka.

6. Vapaaehtoistyön johtaminen
Salla Kuuluvainen
Tämä kuuluisi vapaaehtoisjohtamisen perusteoksiin, mutta itseorganisoitumisen käsittelyn vuoksi hyvä myös järjestöjohtajille.

 7. Yhdistyksen hallituksen pelisäännöt. Yhteistyösopimuksella tuloksiin.
Paasolainen, Seppo



Englanninkieliset

Näitä onkin sitten paljon enemmän. Omaan hyllyyni ovat päätyneet nämä teokset. Näiden nimet kertoo jo paljon sisällöistä.

1. 7 Measures of Success: What Remarkable Associations Do That Others Don't ASAE and The Center for Association Leadership
Hallitustyöskentelystä, toiminnanjohtajan ja hallituksen roolista ja monista muista erottavista asioista.

2. The Truth About What Nonprofit Boards Want: The Nine Little Things That Matter Most Hardcover June J. Bradham
Hallituksen kanssa työskentelyyn saa tästä paljon vinkkejä.

 3. Race for Relevance: 5 Radical Changes for Associations
Harrison Coerver ja Mary Byers
Datan käyttö järjestön palvelujen kehittämiseen ja monta muuta mielenkiintoista näkökulmaa.

4. The Nonprofit Strategy Revolution: Real-Time Strategic Planning in a Rapid-Response World
David la Piana
Strategia jatkuvampana kehittämisen prosessina  ja perinpohjaiset mallit, joilla se käytännössä rakennetaan.

 5. The Barefoot Guide to Working with Organisations and Social Change
Barefoot collective
Systeemiajattelua ja muutoksen fasilitointia. mistä löydät oman organisaatiosi vivut, joilla homma lähtee liikkeelle?

Varsinkin Yhdysvalloissa tästä aiheesta on paljon kirjallisuutta. Mitä muita suosittelisit?
Lue lisää

Mitä voisi olla 2020-luvun osallistava johtaminen järjestöissä?

Yhä enemmän järjestöjen nykyiset osallistavan johtamisen muodot, hallitustyöskentely, valtuustot, valiokunnat, kärsivät osallistujakadosta, heikommasta sitoutumisesta ja aikapulasta. Asiat ovat yhä monimutkaisempia, on palvelutuotantoa, strategioita, someviestintää jne, johon luottamushenkilöillä ei aina ole riittävästi osaamista tai aikaa perehtyä. Ja joskus taas heillä on jopa enemmän osaamista kuin ammattilaisilla. Molemmat osapuolet kokevat välillä turhautumista, kun toinen ei ymmärrä.


Järjestödemokratia ja osallistava johtaminen on yhdistystoiminnan ydintä. Erään sote-järjestön järjestöpäällikkö pohti pari vuotta sitten, miten he saisivat samanlaista toimintaa kuin jollain Kallio-liikkeellä tai ravintolapäivällä on? Miten he saisivat ihmiset mukaan ja innostumaan?

Kun perinteinen työryhmä miettii asian ei riitä

Eräässä järjestössä markkinointitoimisto suunnitteli hienon kampanjan. Vaikka työryhmässä oli mukana muutama vapaaehtoinen, niin yhdistysväki tyrmäsi kampanjan täysin. Kovin suuriin muutoksiin ei ollut aikaa, joten markkinointitoimisto hioi kampanjan terävimmän kärjen pois, jolloin se ei enää puhutellut niin paljoa. Yhdistysväki ei kokenut edelleenkään kampanjaa omaksi, mikä vei tehoja sen toteutuksesta. Kumpikin osapuoli oli tyytymätön ja tulokset eivät olleet kovin hyviä.

Asiat ovat monimutkaisia ja vaikka ratkaisut olisivat kuinka hyviä, niistä ei ole hyötyä jos ne eivät ole käyttäjien mielestä toteuttamiskelpoisia.  Tämän vuoksihan käytetään paljon kokemusasiantuntijoita vaikkapa esteettömyyden suunnittelussa, jotta varmistetaan ratkaisujen toimivuus.

Miten kampanjasuunnittelun olisi voinut tehdä niin, että maanlaajuinen yhdistyskenttä olisi päässyt jo alkuvaiheessa mukaan ja se olisi myös mahdollistanut ammattilaisten työn vapauden?

Sama kysymys on tullut parilla järjestöllä uuden strategian tekemisessä. Miten saada kenttä mukaan niin, että yhdistykset kokisivat strategian omakseen ja toteuttaisivat sitä omassa toiminnassaan?

Eräs järjestö oli ratkaissut tämän työstämällä strategian jokaista osiota, arvoja, visiota, toimintaympäristöanalyysiä ja valintoja,  ensin pienellä työntekijä-luottaushenkilöporukalla ja sitten isommalla luottamushenkilö- ja aktiiviporukalla. Tuloksena oli palon hyviä keskusteluja ja strategia, joka tuntui omalta.

Miten nuoret mukaan?

Eräässä yhdistyksessä mietittiin, miten nuoret saataisiin vahvemmin mukaan päätöksentekoon. Nuoria on vähän ja heitä ei kiinnosta valiokunta- tai hallitustyöskentely. Molempia on kokeiltu ja vuosi vuodelta nuoret sitoutuvat yhä heikommmin. Miten vahvistaa nuorten ääntä päätöksenteossa keinoilla, jotka ovat heille sopivia?

Helsingin nuorisoasiainkeskuksen Ruuti - osallistavan budjetoinnin työpajat alkavat rubu-festareilla. Niissä on hyödynnetty animaatiota, osallistavaa teatteria ja luovia työskentelytapoja, joilla kerätään nuorilta ajatuksia mihin nuorisokeskusten käyttörahat käytetään. Ehdotukset jalostetaan, nuoret äänestävät niistä ja työntekijät auttavat toteutuksessa. Miten järjestön päätöksentekoa voisi muuttaa niin, että se tapahtuisi nuorille sopivammilla keinoilla ja olisi todellista, vaikuttaisi asioihin?



Mitä vahvempaa sitoutumista halutaan ja mitä monimutkaisempia asiat ovat, sitä enemmän aikaa ja eri ihmisiä tarvitaan keskusteluun. Ja ajasta, jos mistä meillä on pulaa. Millaisia uusia käytäntöjä meillä jo on, joka nostaisi osallistavan johtamisen järjestöissä uudelle tasolle? Mitä kukkia on nupullaan, joista voisi syntyä jotain merkittävää?
Lue lisää

Haluatko ohjata avaruusaluksen läpi asteroidivyöhykkeestä?


Vai kiinnostaisiko luottamushenkilötoiminta valiokunnassa? Ehkä kuitenkin innostaisi saada nilsiäläisen sahansoittajan ja punjabilaisen sitaristin soittamaan yhdessä Šostakovitšia?
Nyt ollaan vapaaehtoistoiminnan vaikeuksien kovassa ytimessä: hallitus-, valiokunta- ja työryhmien jäsenten rekrytoinnissa. "Kun niitä sitoutuneita hallituksen jäseniä on niin vaikea saada."
Tee siitä mahdollisimman byrokraattisen ja arvokkaan kuuloista. Työryhmä, ah kuinka tunnen innostuksen väreilevän selkäpiissäni. Hallituksen kokous, kyllähän niistä voi oikeasti tulla innostuneena pois, voihan?
Törmäsin juuri aivan upeaan vapaaehtoismahdollisuuteen, joka kuului näin:
TEDxOtaniemiED

Kun vertaan tätä Lääkäriliiton valiokuntahakuun, niin se kuulostaa hyvin viralliselta, arvokkaalta ja perinteiseltä. Eri sanoilla kosketetaan erilaisia ihmisiä.
Veikkaisin Lääkäriliiton saavan varmasti paljon virallisia ja perinteisiä hakijoita valiokuntiinsa. TEDxOtaniemiED-tapahtuma saanee riveihinsä innostuneita, omaa osaamistaan täysillä peliin laittavia vapaaehtoisia.
Tässä kolme esimerkkiä ja viisi vinkkiä erilaisesta rekrytoinnista. Lopussa vielä pieni bonus auttamaan kaikkia järjestötoimijoita saamaan hallituksiinsa ja työryhmiinsä entistä sitoutuneempia, motivoituneempia ja innokkaita osaajia toteuttamaan järjestön tehtävää.

1. Kerro tehtävästä innostavasti

Ennakko-odotukset vaikuttavat suoriutumiseen ja sitoutumiseen. Mitä vaikeampi porukkaan on päästä ja mitä vaativampi tehtävä on, sen motivoituneempia hakijat ovat. Jos haetaan vain hallituksen jäsentä istumaan tuolilla yhden kauden "ei sun tarvitse tehdä mitään, osallistut vain", niin varmemmin saadaan passiivisia jäseniä. Nyt joku lukija toivottavasti kirjoittaa kommentteihin tarinan, miten tällaisesta passiivijäsenestä kasvoikin aktiivi. Kyllä sitäkin tapahtuu.
Ja kun halutaan sitoutuneita ja motivoituneita jäseniä, jotka ovat valmiita laittamaan aikaansa ja osaamistaan toimintaan, niin se kannattaa sanoittaa hakuilmoitukseen.

Luonnonsuojeluliitto rekrytoi vapaaehtoistoiminnan työryhmään näin:
Ideoi innostavaa ja yhteisöllistä toimintaa
Tule mukaan vapaaehtoistoiminnan työryhmään etsimään aivan uudenlaisia tapoja tehdä vaikuttavaa luonnon- ja ympäristönsuojelutyötä.

2. Kerro tehtävän merkityksestä

"[Lääkäriliiton] Valiokuntien tehtävänä on tuoda esiin jäsenien näkemyksiä, ottaa kantaa paikallisiin asioihin ja osallistua liiton kannanottojen valmisteluun."

"Haluatko antaa aikaa ja osaamistasi, koska haluat uudistaa Suomen ja maailman oppimista?" TEDxOtaniemiED-tapahtuma
Lääkäriliitto tekee työtä, joka vaikuttaa jokaisen suomalaisen terveyteen ja lisää laadukkaita elinvuosia. Mitä juuri tämä valiokunta on saanut parhaimmillaan aikaan?
"Vapaaehtoistoiminnan ryhmä on mm. pannut hyviä toimintatapoja kiertoon ja kerää parhaillaan vinkkejä sujuvien talkoiden järjestämiseen ja yhdistysten yhteistyön parantamiseen." Luonnonsuojeluliitto
Vastaa kysymykseen: Miksi tämä on tärkeää?

3. Mitä minä siitä saan?

"Haluatko osallistua TEDxOtaniemen järjestämiseen? Kiinnostaako oppia, miten tehdään globaalia tapahtumaa?" 
"TEDxOtaniemiED tarjoaa sinulle mahdollisuutta näyttää kulmahampaasi tapahtuman yhteistyösuhteiden rakentajana."
"Saat äänesi kuuluviin ja pääset seuraamaan alan tapahtumia näköalapaikalta." Lääkäriliitto
"Luonnonsuojeluvaliokunnassa pääset seuraamaan aitiopaikalta luonnonsuojeluun liittyvien lakien muutoksia, tutkimusta ja ajankohtaiskysymyksiä sekä miettimään, miten ne vaikuttavat luonnon ja ympäristön tilaan."
Uratietoiset tai työkokemusta hakevat vapaaehtoiset haluavat työkokemusta ja luoda verkostoja. Vaikuttajia motivoi mahdollisuus tehdä parempaa maailmaa. Suurilla ikäluokilla on kertynyt vuosikymmenten osaaminen, jota he voisivat  antaa järjestön käyttöön. Myös sosiaalisuus, mahdollisuus jutella samasta asiasta kiinnostuneiden kanssa on tärkeä motiivi.

4. Paljonko aikaa se vie?

Etätyöskentelyn lisäksi tapaamisia on neljä vuodessa. Luonnonsuojeluliitto
Valiokunnat kokoontuvat kuusi kertaa vuodessa
Lääkäriliitto
Jos jotain parantaisin TEDxOtaniemiED:n ilmoituksesta, niin lisäisin vielä arvion ajankäytöstä. Kun haetaan kovan tason osaajia, niin heillä on varmasti paljon muutakin tekemistä. On helpompi lähteä mukaan, kun voi arvioida työmäärää edes hiukan etukäteen.

5. Perehdytys

Hyvät hallituksen ja työryhmien jäsenet toimivat ja kehittyvät ilman perehdytystä? Ei. Perehdytys ja koulutus on hyvä keino laskea kynnystä lähteä mukaan ja tehostaa toimintaa. Kun oppii jotain, niin haluaa myös käyttää taitojaan. Yksi keino perehdyttää hallituksen jäseniä on järjestää työpaja hiljaisen tiedon jakamiseen. Vaan miten työryhmän perehdytyksestä voisi saada näin houkuttelevan mainoksen?

Parasta lapsille leiriohjaajakoulutus

Bonus: mainosta tehtävää julkisesti

Vain TEDxOtaniemiED kertoo etusivullaan näkyvästi hakevansa vapaaehtoisia. Luonnonsuojeluliitto rekrytoi työryhmiinsä vain sisäisillä sähköposteilla. Luottamustehtävä on myös viesti siitä, mitä järjestö tekee. Avoin mainos voi tavoittaa jäsenen, joka ei vielä ole sähköpostilistan sisäpiirissä tai lue jäsenlehteä.
Kun todella halutaan parhaimmat vapaaehtoiset, niin siitä kannattaa kertoa isosti sanoin ja kuvin. Yllä kuvattu Parasta lapsille -leiriohjaajakoulutuksen mainos on napattu Facebook-sivuilta, jonka täyttää virta rekrytointimainoksista, joissa on iloisia lapsia. Tavoittaisiko asiantuntijavapaaehtoiset valiokuntatyöskentelyyn LinkedInistä?

Tässä oli viisi vinkkiä pintaraapaisuna aiheesta. Aiemmin olen käsitellyt aihetta kirjoituksessa Avaimia hallitusrekrytointeihin ja Helppo ja varma konsti vapaaehtoisten hankkimiseksi. Houkuttelevan rekrytointiviestin kirjoittamisesta lue esimerkki 350.orgista. Syvemmin motivoinnista löytyy täältä ja rekrytoinnista tästä pitämästäni koulutuksesta:
Lue lisää

Miten saada yhdistystoimintaan mukaan yhden hetken vapaaehtoiset?

Miten saada perinteinen vapaaehtoismalli muuntumaan niin että yhden hetken ja paikan vapaaehtoiset mahtuvat mukaan yhdistystoimintaan? Vapaaehtoiset haluavat osallistua itselleen mielekkääseen ja merkittävään toimintaan. Hallituspaikka ei motivoi. (Mikähän olisi hyvä suomennos tälle Mission driven volunteeringille?)

Tähän ydinkysymykseen olen törmännyt usein viime aikoina ja viimeisimmän kerran Suomen Ladun pohtiessa uutta strategiaansa:

Vapaaehtoisuus Suomen Ladussa 2014



Nopeasti tuli mieleen kolme erilaista ratkaisua, joita olen nähnyt eri puolilla. Ette nimittäin ole yksin ratkomassa tätä. :)

1) Rakenteellinen ratkaisu:
Muutetaan järjestörakenne yhdistysmuotoisesta verkostoimaisempaan toimintaryhmämuotoon. Unicef, Parasta lapsille, Amnesty ja monilla muilla järjestöillä on paikallisryhmiä, jotka keskittyvät vain toimintaan. Keskustoimisto hoitaa talousasiat. Tukee mission driven volunteering -ajattelua, eli vapaaehtoiset tulevat ja nauttivat mielekkäästä tekemisestä, eivät hallinnosta.

Näillä tosin on paikallisryhmiä huomattavasti vähemmän kuin Ladulla yhdistyksiä.

2) Ajallinen ratkaisu
Mikä voisi olla Ladun vastine siivous- ja ravintolapäivälle? Yhtenä päivänä mahdollisuus tulla tekemään omaa pop-up -toimintaa. Partiolaisethan ovat sen jo keksineet: retkipäivä.
Yhdistyksetkin voivat tarjota kertaluonteista vapaaehtoistoimintaa. Ja sitähän tehdään jo talkoissa, keräyksissä ja vaikka missä. Ei siis mitään uutta... Tehtäväpaketointi auttaa muotoilemaan innostavia osallistumismahdollisuuksia.

3) Toimintakulttuurin muutos
Siirtyminen yhdistyksen johtamisesta, toimintasuunnitelman ja vuosikokousten pyörittämisestä vapaaehtoisten johtamiseen. Kysymys on toimijoille: miten voi innostaa ja mahdollistaa useamman osallistumisen? Roolin muutos itse tekemisestä toisten tekemisen tukemiseen ja mahdollistamiseen. Tähän valmistaudumme Huomisen vapaaehtoisjohtaja -valmennuksessa.

Se on taito, jota voi harjoitella. Se on myös tapa tehdä asioita toisin. Kuten vaikkapa Punaisen Ristin nuorten vuosikokous. Työntekijät ja nuorisovaliokunta tukivat osallistujen omaa kiinnostusta ja mahdollistivat heidän ideoidensa jalostamisen vuosikokouksessa.  


Salla Kuuluvaiselta on tulossa kirja, joka tuo tähän vielä lisää vaihtoehtoja. Odottelen innostuneena:



Olen vasta rapsuttanut pintaa. Mitä kaikkia muita toimivia keinoja on?
Lue lisää
Tilaa: Blogitekstit (Atom)