Näytetään tekstit, joissa on tunniste aivoriihi. Näytä kaikki tekstit

Mullista kokous: tee aivoriihi Legoilla



"Rakentakaa omat tavoitteenne tälle projektille laatikosta löytyvillä välineillä", ohjeistin. Tunnelma sähköistyi hämmästyksen ja innostuksen huudahduksista.
On vaikeaa pitää hyvää energiatasoa koko päivän työpajan loppupuolella, etenkin pimeänä marraskuisena iltapäivänä. "Ooh, Legoja!" Hetkessä ilmassa väreili vahva innostus ja energiat olivat katossa. Harvoin olen saanut osallistujia niin nopeasti energisoitua ja keskittymään työhönsä.

Legojen avulla pääsee ideoinnissa syvemmälle nopeammin kuin järjestämällä perinteinen aivoriihi tai ideointi. Käsillä tekeminen auttaa ajattelua ja hauskuus luovuutta.

Tässä on yhdessä rakennettu tavoitetila strategialle. Tästä on helppo syventää keskustelua kysymyksin. Mitä toisiaan vastakkain olevat hahmot tekevät? Mitä on tapahtumassa vasemman laidan yksinäiselle Lego-ukkelille? Mihin arjen tilanteisiin tämä viittaa?








Legot mahdollistavat myös ulkoistamisen ja metaforien käsittelyn, jolloin on helpompi puhua vaikeista asioista. Kun osallistujat rakentavat mallin omista ajatuksistaan, on keskustelu sujuvampaa ja hierarkiat, valta-asetelmat sekä vanhat jännitteet unohtuvat helpommin. Keskustelu keskittyy ideoihin, jotka ovat kirjaimellisesti, käsissämme.

Yhteisen mallin rakentaminen on todella konkreettista yhteistyötä, jossa jokainen on mukana. Ajatukset tulevat yhteisiksi ja niihin sitoudutaan. Erilaiset, oudot palikat, ohjaavat ajattelemaan toisin kuin yleensä. Mitä avaruusaluksen muoto kertoo strategian tavoitteistamme?

Lego-fasilitoinnin neljä vaihetta

Näin voit helposti kokeilla Lego Serious Play -fasilitointia vaikka kokouksessa. Varaa kasa Legoja mukaan. On olemassa tähän tarkoitukseen varten koottuja paketteja, mutta mitkä tahansa palikat käyvät. Erilaiset palikat ruokkivat mielikuvitusta, joten kokeile rohkeasti.


1) Fasilitaattori antaa rakentamishaasteen:
"Ensiksi rakentakaa oma mallinne, joka vastaa kysymykseen: miltä  näyttäisivät kun tämä projekti on onnistunut? Ei tarvitse suunnitella ja rakentaa jotain tiettyä mallia. Ota muutamia palikoita ja anna käsien ajatella puolestasi. Tähän on aikaa kolme minuuttia."
2) Jokainen rakentaa oman mallin, joka vastaa haasteeseen omien ajatustensa pohjalta. Mallit esitellään ja jaetaan.

 "Valitkaa ryhmästänne yksi, joka huolehtii ajankäytöstä. Aikaa on 10 minuuttia. Ja valitkaa toinen, joka kirjaa havainnot tussilla isoin kirjaimin paperille. Sitten jokainen esittelee oman mallinsa muille ja kertoo, miten se kuvastaa projektin onnistumisen elementtejä."

3) Reflektointia ja ajattelua syvennetään esittelyvaiheessa kysymyksillä. Muiden tehtävänä on kysyä tarkennuksia. Kirjaaja kirjaa vastaukset liimalapuille tai paperille tussilla isoin kirjaimin, jotta muidenkin on helppo nähdä ne.



"Ketkä ovat tässä onnistumisessa mukana? Miten se näkyy heidän arjessaan? Mitä mitattavia tuloksia mallista näkyy? Mitä tuo punainen palikka tuossa merkitsee? Mikä merkitys on noilla neljällä ulokkeella?"


Valokuvaus tai videot on hyvä keino dokumentoida tuotokset ja siirtää keskustelujen tuloksia eteenpäin.

4) Tästä voidaan jatkaa yhteisen mallin rakentamiseen, jossa luodaan yhteiset tavoitteet tai toimenpiteet. Yhteisen mallin rakentamiseen, esittelyyn ja kysymyksiin kannattaa varata reilusti enemmän aikaa. Monimutkaisissa ongelmanratkaisutilanteissa voidaan tarvita useampi kierros yhteistä rakentamista ja jakamista, ennen kuin löydetään toimivat ratkaisut.


Yhdessä rakentamisen vaiheessa keskustelussa konkreettisesti sovitellaan paloja yhteen.

Prosessi on yksinkertainen: rakentaminen, esittely ja keskustelu. Tätä toistetaan edettäessä omista malleista yhteisiin tai tavoitteista konkreettisiin toimenpiteisiin. Erilaiset näkökulmat, tavat nähdä ja rakentaa asioita, tuovat moninaisuutta keskusteluun. Keskeistä on rakentamisen synnyttämä yhteinen keskustelu ja toisten kuuntelu, ei niinkään se miltä rakennelmat näyttävät. Yhtä oikeaa vastausta ei ole. Kaikilla on omat näkemyksensä ja se on hyväksyttävää.

 
 

Lego Serious Play® on yksi tapa käyttää Legoja fasilitointityökaluna. 3D-mallien rakentamista voi hyödyntää monessa muussakin. Olen käyttänyt Legoja strategiatyössä, ongelmanratkaisussa ja ketterän kehittämisen tukena. On myös kivoja fasilitaattorikollegoita, jotka tekevät kaikkea vielä enemmän Legoilla.

Legojen käytöstä, luovuudesta ja ajattelusta on tehty tutkimusta ja useampia kirjoja, kuten Serious Work  How to Facilitate Meetings & Workshops Using the LEGO® Serious Play® method ja Building a Better Business Using the Lego Serious Play Method.

Haluaisitko oppia lisää?

Jos olisin lapsena tiennyt, että aikuisena voisin tehdä työkseni Lego-fasilitointia, niin se olisi varmaan ollut toiveammattini. Lego Serious Play -menetelmää voi opiskella itse kirjoista, mutta kursseilla tekemällä oppii parhaiten. Fasilitointikursseja on paljon Keski-Euroopassa ja halusin päästä sellaiselle. Niinpä pyysin viime keväänä Lego Serious Play -sertifiouitua fasilitaattoria Marko Rilloa Estonian Business Schoolin aamiaistilaisuudessa, että olisiko mahdollista saada tänne kurssi. Marko suostui ja nyt se on tarjolla:

Marko Rillo tulee valmentamaan Lego Serious Play -fasilitaattoreita 17.-19.10.2017.


Marko Rillon Lego Serious Play -työpajassa rakennettiin ryhmäharjoituksena korkeita Lego-torneja. Harjoitus antaa paljon eväitä myös ryhmätoiminnan analysointiin.

Kolmipäiväisellä kurssilla opitaan osallistavan johtamisen taitoja hyödyntäen Lego Serious Play -menetelmää. Opit tiimien valmentamista sekä innovaatioiden ja yhteisten visioiden rakentamista. Koska ryhmä on pieni, pääsee jokainen osallistuja harjoittelemaan kunnolla.

Päivä 1: Fasilitointi ja yksilöiden kehittäminen

  • opi Lego Serious Play -fasilitoinnin perusteet ja työpajojen vetäminen
  • Legojen käyttäminen sanojen syvempien merkitysten tutkimisessa ja kahdenkeskisessä valmentamisessa

Päivä 2: Ongelmien ratkaisu ja tiimitaso

  • Yhteisten mallien rakentaminen tiimityön johtamisessa
  • Yhteyksien rakentaminen ja yhteisten näkemysten luonti
  • Yhteisen vision ja arvojen rakentaminen
  • legojen käyttö kompleksisuusajattelun kehittämisessä
  • Skenaarioiden rakentaminen

Päivä 3: Strategian rakentaminen

  • harjoitellaan yhteisen strategian rakentamista ja oman työpajan vetämistä

Nyt on vielä muutama paikka vapaana ja Lego Serious Play -fasilitointikursseja ei ole ihan heti tulossa Suomeen. Joten nyt kannattaa ilmoittautua. Markon sivuilta voit lukea lisää valmennuksesta.

Osallistujana saat mukaasi Serious Work  How to Facilitate Meetings & Workshops Using the LEGO® Serious Play® method -kirjan ja valmiita malleja työpajojen vetämiseen.
Lego Serious Play -fasilitointivalmennus Helsingissä 17.-19.10.2017


J.K. Jos haluat mullistaa kokouksen tai työpajaan aivan toisenlaista kuhinaa Legoilla, niin ota yhteyttä.

En tykkää ryhmätöistä, mutta tämä olikin hyvä

"En tykkää ryhmätöistä, mutta tämä olikin hyvä." Tämän palautteen kuulen useamman kerran vuodessa. Salaisuus on siinä, että osallisuus rakennetaan ensi hetkestä alkaen ja prosessin vaiheet seuraavat toisiaan.
Jyväskylän hyvinvointisuunnitelman verstaaseen oli tulossa 50 osallistujaa, mutta jälki-ilmoittautumisten kanssa paikalla olikin sata. Onneksi oli Hippoksen iso halli ja menetelmä, joka oli helppo skaalata kaksi kertaa isommaksi. Ja erinomainen järjestäjätiimi, jonka avulla kaikki oli kasassa jo tuntia ennen aloitusta.
Ei ole ihan helppoa toteuttaa sadan osallistujan osallistavaa prosessia, jossa keskustelu johtaa toimintasuunnitelmaan.  Palasin juuri Kajaani – Jyväskylä – Seinäjoki – Turku -kiertueelta. Näissä kaikissa haluttiin saada osallistujat mukaan luomaan yhteistä tavoitetta, oppimaan toisiltaan ja saamaan yhdessä enemmän aikaan. Sen kyllä näkee, kun innostus on kuplii keskustelussa.

Paikka vaikuttaa tilaisuuden ilmapiiriin merkittävästi. Joupin Vanhalla Tuvalla Seinäjoella oli lämmin tunnelma.

Aluksi virittäydytään aiheeseen ja tutustumisella luodaan turvallinen tila toimia. Jyväskylässä meitä oli sata, joten tutustuminen tehtiin vartissa pienryhmissä. Sen jälkeen alustetaan ja suunnataan keskustelu ydinkysymyksellä, jotta pysytään aiheessa.
Tässä Jyväskylän kaupunginjohtaja kertoi, miksi kaikkien osallistuminen hyvintointisuunnitelman tekemiseen on tärkeää.
Voimavarojen kartoitus vauhdittaa auttaa toimenpiteiden suunnittelua, kun voidaan hyödyntää jo olemassa olevaa osaamista. Lopuksi varmistetaan, että jokainen tietää tehtäväjaon ja käydään läpi palaute sekä mitä on opittu.
Eri työskentelytapoja rytmittämällä pidetään energiataso yllä. Istumisen välillä noustaan ylös ja liikutaan. Voidaan piirtää tai rakentaa Legoilla strategian tavoitteita metaforien kautta. Luovaa prosessia ei voi hallita, vaan toteutus on jatkuvaa improvisaatiota. Lauantaina yksi osallistuja kuiskasi korvaani, että nyt yleisö jäi istumaan takapenkkiin, joten heidät pitäisi nostaa ylös ja sekoittaa. Nappasin heti mainiosta ideasta kiinni ja pidimme kansanterveystauon:

- ”Nouskaa ylös, etsi pari toiselta puolen salia ja kertokaa parille parhaat vinkkinne miten luoda me-henkeä uusien ja kokeneiden toimijoiden välillä.”

Vaikka yleisössä oli jo hitaammin liikkuvia, kaikki nousivat heti liikkeelle ja keskustelun porina täytti salin.

Tähän kevääseen on mahtunut useampi hankehakemus- ja strategiatyöpaja, työyhteisöjen työnjaon ja prosessien kehittämistä, kokonaan netin kautta vedettäviä etätyöpajoja valtakunnallisille verkostoille, kokeilemalla kehittämistä, ympäristökonfliktien hallintaa ja johtamisvalmennuksia. Huomenna menen taas Omniaan starttaamaan uutta järjestöjohtamisen erikoisammattitutkintoa, jossa pidän järjestöjohtamisen ja valmentavan johtamisen päiviä.

Tunnistatko pirulliset ongelmat? Tästä saat kolme työkalua niiden ratkomiseen

Montako kertaa olet istunut kokouksissa, joissa osallistujien erilaiset näkemykset uhkaavat vesittää suunnitelman toimimattomaksi kompromissiksi? Elämme monimutkaisessa ja alati muuttuvassa maailmassa, jossa eri asiantuntijuuksien ja ihmisten tarpeiden yhteensovittaminen on entistä vaikeampaa. 

Pirulllisen ongelman tunnistamisen jälkeen voit hyödyntää uusimpia ryhmätyömenetelmiä monimutkaisten tilanteiden purkamiseen. Niillä saat osallistujat kuulemaan toistensa tarpeita ja luomaan paremmin yhteisiin tarpeisiin vastaavia ratkaisuja, joissa kaikki voivat olla mukana.

    1. Kun aihe on monimutkainen, ristiriitainen tai herättää vahvoja tunteita, niin dynaamisella fasilitoinnilla saat kerättyä ryhmän huolet, ratkaisuvaihtoehdot, ja luotua yhteisen ymmärryksen tilanteesta. Se auttaa, kun koko porukka pitää saada mmärtämään monimutkaisia tilanteita ja löytämään yhteinen toteutus.
    2. Pienempiin ongelmiin ja yhteisen idean muotoiluun erilaisten näkemysten pohjalta on Grapepeoplen idealogi-menetelmä. Siinä parit kehittävät yhteisen ratkaisun, joka jaetaan ja kehitetään eteenpäin uuden parin kanssa. Kun sitä taas riittävän monta kertaa hierotaan uuden parin näkemysten ja tiedon avulla, syntyy lopulta yhtenäinen näkemys.
    3. Ryhmänvetäjänä saatat törmätä tilanteisiin, joissa vuorovaikutus jumittaa ja usko loppuu. Yhtä hyvin kuin voimme tutkia ongelmia, voimme pureutua myös onnistumisten, poikkeuksellisten huippusuoritusten ja vahvuuksien tutkimiseen. Tässä auttaa ratkaisukeskeinen toimintatapa.
    Nämä ja muutakin opit Järeät työkalut vaikeiden yhteisten päätösten tekemiseen -fasilitointivalmennuksessa maanantaina 15.2. Tämä valmennus antaa eniten kokeneille fasilitaattoreille, jotka haluavat täydentää työkalupakkiaan vaativiin tilanteisiin. Tule mukaan!

    Tunnista paremmin johtamisen pirulliset ongelmat

    Yksinkertaisissa ongelmissa on helppo määritellä, kerätä tietoa, arvioida sitä, luoda ja valita ratkaisuvaihtoehtoja. Monimutkaisissa, pirullisissa ongelmissa (wicked problem), tämä ei ole helppoa, koska:
    1. Ratkaisuvaihtoehtojen punnitseminen ja kehittäminen auttaa ymmärtämään itse ongelmaa, jolloin ongelman ymmärtäminen ja ratkaisujen luominen tapahtuvat samanaikaisesti
    2. Ongelma on jatkuva eikä lopullisia ratkaisuja ole. On kyse ilmastonmuutoksesta, työttömyydestä tai talousarviosta, niin uuden tasapainon hakeminen on jatkuva prosessi
    3. Ei ole olemassa yhtä oikeaa ratkaisua, vaan ne ovat aina parempia tai huonompia joiltain osilta
    4. Jokainen ongelma on omanlaisensa ja poikkeaa muista, mutta siinä voi olla myös yhtäläisyyksiä aikaisempiin
    5. Ratkaisuja ei voi ensin kokeilla laboratoriossa, vaan elävissä systeemeissä täytyy tasapainotella ”uuden oppimisen, ratkaisuvaihtoehtojen kustannusten ja odottamattomien seurausten” välillä
    6. Ratkaisuvaihtoehtoja on useita ja ongelmasta selviytyminen vaatii luovuutta, ymmärrystä ongelman monitulkintaisuudesta, jatkuvuudesta ja yksilöllisyydestä.
      (Johtajana kaaoksen reunalla – kuinka selviytyä pirullisista ongelmista Vartiainen Pirkko, Ollila Seija, Raisio Harri ja Lindell Juha, Gaudeamus 2013, 22-2)
    Pirullisten ongelmien johtamisesta ja ratkaisemisesta kiinnostuneen kannattaa perehtyä yllä mainittuun Johtajana kaaoksen reunalla -kirjaan. Siinä yhdistyy vahva tieteellinen ymmärrys että käytännön kokemus pirullisten ongelmien ratkaisemisesta.


    ”Pirullisten ongelmien käsitettä voidaan tarkentaa pirstaleisuuden käsitteellä. Pirstaleisuus tarkoittaa tässä yhteydessä organisaation rakenteen ja toiminnan monimutkaisuutta, josta pirulliset ongelmat osittain kumpuavat.” (emt, 31)

    Kollektiivisella älykkyydellä voidaan vähentää pirstaleisuutta ja ratkaista pirullisia ongelmia. ”Kollektiivista älykkyyttä syntyy luonnostaan silloin, kun ongelmaa käsittelevät ihmiset ymmärtävät ongelman sisällön ja merkityksen samalla tavalla. Sen sijaan ongelman käsittely vaikeutuu silloin, kun ihmisillä on toisistaan poikkeava ymmärrys ongelman luonteesta”(emt, 31)

    Pirstaleisuutta on kolmenlaista

    1. Tekninen monimutkaisuus: teknisen kehityksen kiivas tahti, eri tekniikoiden ja teknologioiden vuorovaikutuksen puute, jollin tieto ei siirry vaan luo pirstaleisuutta
    2. Sosiaalinen monimutkaisuus: verkoston ihmisten määrä ja epäyhteinäisyys, erilaiset maailmankuvat, kulttuuriset perinteet, poliittiset mielipiteet ja tavoitteet, koulutus- ja ammattitaustat, tilivelvollisuudet
    3. Pirullisten ongelmien luonne: tiedon puute ja pirstaleisuus, monimutkaisuus, monitulkintaisuus, oongelmien kytkeytyminen toisiinsa
      (emt 31-34)

    Pirstaleisuus voi aiheuttaa organisatoorista tuskaa, joka voi ilmetä monin eri tavoin turhautumisena, syyttelynä tai paniikkina. Organisatoorista tuskaa voidaan vähentää:
    • tunnustamalla, ”että ongelman pirullisuus ei ole kenenkään syy vaan osa asioiden luonnetta”
    • vahvistetaan kollektiivista älykkyyttä luomalla yhtenäisyyttä, yhteisymmärrystä ja sitoutumista. Tämä eri tarkoita konsensusta vaan toisten näkäemysten kunnioittavaa ymmärrystä
      (emt 35 - 34)

    Tiivistetysti pirullisten ongelmien ratkaisuun tarvitaan aikaa, hyvä vuorovaikutusta, kuuntelua ja luovuutta. Fasilitointimenetelmiä on erilaisia, sekä asioiden ymmärtämiseen että ratkaisujen tekoon. Perinteinen aivoriihi ja valinta on liian yksinkertainen ja suoraviivainen keino ratkaista monimutkaisia ongelmia. Se ei myöskään luo yhteistä ymmärrystä tilanteen monimutkaisuudesta.

    Jos työskentelet isojen ryhmien tai yhteisöjen parissa, niin Voimauta isot ryhmät rakentamaan yhteistä tulevaisuutta -valmennuksesta torstaina 11.2. saat työkalut yhteisen vision ja toimintasuunnitelmien tekoon. Hanki työkalut helpottamaan organisatoorista tuskaa ja lisäämään yhteistä ymmärrystä!